– Siinä tunnustetaan tosiseikka, että nykyään työtä tehdään muuallakin kuin kiinteässä toimipisteessä. Esimerkiksi etätyöstä tulee normaalia työtä lain silmissä, Petteri Oksa sanoo.
Jos lain suomia mahdollisuuksia käytetään oikein, joustotyöaika voi tuoda tiettyihin tehtäviin vapautta, kun työajoista pystytään sopimaan joustavammin.
Suuri puute esityksessä Oksan mukaan se, ettei siinä ratkaistu matkustamista osana työtä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti perusteluissaan huomiota siihen, mutta mietinnön lakipykälissä sitä ei näy.
– Matkustaminen pitää ottaa huomioon työn aiheuttamassa rasituksessa, Oksa korostaa.
Myös YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki muistuttaa, että työaikalailla on suora yhteys työsuojelullisiin kysymyksiin.
– Ylempien toimihenkilöiden työssäjaksaminen on merkittävästi heikentynyt, Hankamäki sanoo.
Oksa suhtautuu epäillen myös siihen, minkä tähden nykyisin toimivia ylityökäytäntöjä ja -rajoja pitää uudessa laissa liudentaa, ja samalla nostaa ylitöiden enimmäismäärää.
Soveltamisalakirjaus arveluttaa
Sekä Hankamäki että Oksa ovat huolissaan lain soveltamisalakirjauksesta. Se voi väärinkäytettynä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi projektitöissä, kiinteän toimipisteen ulkopuolella työskenteleviä insinöörejä siirretään työajan ulkopuolelle.
– Työaikalaki ei tarkoita sitä, että he olisivat siirtymässä työajan ulkopuolelle, mutta sanamuodoissa on riski, että joku työnantaja saattaa kokeilla, Oksa painottaa.
Työaikalaki on tarkoitus hyväksyä kuluvalla hallituskaudella, jolloin se tulee voimaan ensi vuoden alussa. Jos ensi vuonna tarjotaan uusia työsopimuksia, on katsottava tarkkaan, mitä niissä lukee työajasta.
– Uudenmallisia sopimuksia ei kannata allekirjoittaa ennen kuin kysyy neuvoa liitosta, varsinkin alkuvaiheessa, Oksa sanoo.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock
