Insinööri-lehti politiikka

Virkamies raaputti kolmikantaa

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön puheenvuoro työllisyysasteen nostamisesta herätti epäilyksen poliittisesta vaikuttamisesta.

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi eilen keskustelun, miten työllisyysaste saadaan nousemaan 75 prosenttiin ensi vaalikaudella ja satatuhatta työikäistä saa uutta työtä.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää päämäärää hyvänä, mutta virkamiehen puheenvuoro kummastuttaa. Puheenvuoroa ei ollut tilattu erikseen.

– Varsinkaan, kun ajankohta on vaalien alla, ei voi välttyä ajattelemasta, että pyritäänkö tässä vaikuttamaan vaalikeskusteluun ja sitä kautta jopa vaalitulokseen, Oksa pohtii.

Ehdotus myllää minimiehtoja

Kansliapäällikkö vaati tavoitteeseen pääsemiseksi kolmikannan ja työelämän pelisääntöjen uudistamista. Siihen kuuluu yhteisen tilannekuvan ja päämäärän luominen osapuolten välillä.

– Ikään kuin ei olisi olemassa aidosti keskenään ristiriidassa olevia näkemyksiä maailmasta ja työelämästä. Niitä on, ja siksi työelämän kehittäminen ei voi koskaan olla riidatonta yhteistä kehittämistä. Sopimista voidaan ja pitää tehdä, mutta pitää hyväksyä se, että lähtökohdat ja tilannekuvan ymmärtäminen ovat aina erilaisia ja toisistaan poikkeavia, Oksa tyrmää.

Virkamiehen esitys väläyttää työehtosopimuksissa säädettyjen minimitasojen ja yleissitovuuden purkamista. Oksa pitää minimipalkkoja niin pieninä, että jos työnantajan sallittaisiin alittaa ne, maksetun palkan ja minimipalkan erotus pitäisi subventoida.

– Vaikuttaa siltä, että ministeriö näkee joustavuuden keinona polkea työehtoja, mikä on varsin valitettava näkemys virkamiehiltä.

Muuntokoulutus vastaa tarpeisiin

Työllisyysasteen nostaminen vaatii Gustafssonin mukaan uudistuksia syrjäytymisen ehkäisyssä, osaavan työvoiman saatavuudessa, tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa, työnteon kannustimissa, työllistämiskynnyksen alentamisessa ja palkanmuodostuksessa.

Moni keino on linjassa Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Liitto ajaa muun muassa muuntokoulutuksen lisäämistä, jolla samalla vähennettäisiin syrjäytymistä ja vastattaisiin nopeasti työnantajien tarpeisiin.

– Toivottavasti päästään tekoihin pelkkien puheiden sijaan, Oksa kannustaa.

Oksa pitää hyvänä työn verotuksen keventämistä, asuntojen varainsiirtoveron poistoa, työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista ja perhevapaauudistusta. Työttömyysturvaa voisi uudistaa nykyistä toimivammaksi puuttumatta suoraan tukien suuruuteen.

– Sosiaaliturvaa voisi kehittää tulorekisterin puitteissa reaaliaikaiseen suuntaan, jossa jokainen tienattu euro todella toisi lisää ansioita. Tekniikka voi ratkaista monta tuloloukkuongelmaa, jos tulorajoista päästäisiin kokonaan eroon eri tukimuodoissa.

Työllisyysasteen nostamisen perimmäisenä tavoitteena on, että nykyinen hyvinvointivaltio pystytään rahoittamaan ja säilyttämään.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Esa Lähteenmäki /Mostphotos