Ralliauton rakentaminen motivoi sekä opiskelijoita että opettajia.
Projektipäällikkö Arto Lehtonen tutkailee projektiauton moottoridataa.
– Puolen millimetrin ultralujuusteräs on kennorakenteena vahvaa, Janne Ilomäki kertoo.
Joni Suontakanen tekee opinnäytetyötään ralliauton anturoinnista.
Insinööri-lehti

Ultralujuutta rungossa ja dataa suonissa

Äkkiseltään katsottuna auto- ja moottorilaboratorion kulmassa seisoo riisuttu ralliauto. Tarkemmin tutustumalla selviää, että kyseessä saattaa olla palanen liikenteen ja autourheilun tulevaisuutta.

Oulun ammattikorkeakoulun opetus- ja oppimisprojektin yhteydessä rakennetun ralliauton korissa on ultralujuusteräksisiä kennorakenteita, hybridin sähkömoottori saa energiaa akun sijasta superkondensaattorista ja auton anturit tuottavat pilvipalveluun virtaavaa dataa algoritmien käänneltäväksi.

Joskus joulukuussa laboratorion kaapistojen päällä odottavat Ford Fiestan katteet ja pellit asennetaan rungon päälle ja autoa päästään testaamaan radalla.

Yksi National Rally Car -projektin tavoitteista on luoda yksityyppiauto kansalliseen rallisarjaan.

– En vielä tiedä, miten kotimainen autourheiluliitto suhtautuu autoon, koska tässä on hybridimoottori ja jarrutusenergian talteenotto, projektipäällikkö Arto Lehtonen kertoo.

Volvon moottorista on tehty hybridi lisäämällä kylkeen sähkömoottori. Jarrutusvoimasta latautuvasta superkondensaattorista tulee hetkittäisesti tehoa sähkömoottorille jopa 100 kilowattia.

Avoimuus on valttia

Ralliauton suunnitteleminen ja rakentaminen alusta pitäen on hyödyllisempää kuin tavallisen sarjatuotantoauton kehittäminen. Kehitysalusta on täysin avoin ja ralliauton voi viedä testeissä äärirajoille, mikä on kehittämistoiminnassa tarkoituksenmukaista.

Korin ultralujuusteräksinen kennorakenne on sekä kevyttä että kestävää.

– Rakenteelle voi löytyä käyttöä esimerkiksi laivojen ja junanvaunujen rakentamisessa, lehtori Janne Ilomäki taustoittaa.

Turvallisuuden maksimoimiseksi törmäysvoimat on suunniteltu rajoittumaan ohjaamon ulkopuolelle. Lisäksi rakenteessa pyritään modulaarisuuteen.
Konkreettista yhteistyötä

Oppilaitosten, yhteisöjen ja yritysten välinen yhteistyö tiivistyy konkreettisen projektin avulla monella tavalla.

Esimerkiksi auton runko on suunniteltu Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa ja paikallinen yritys hoitaa anturidatan käsittelyyn liittyvän työn.

– Yhteistyöyritys pääsee kehittämään muun muassa autonomiseen ajamiseen liittyviä algoritmeja, Lehtonen sanoo.  

Metallialan yhteystyöyrityksessä on puolestaan saatu tietoa materiaalina uuden ultralujuusteräksen työstämisestä.

Motivaatiolle kaasua

OAMK:n aiempi ralliautoprojekti rakennettiin ST Audin ympärille. Samankaltaisia kilpa-auto -projekteja on muillakin ammattikorkeakouluilla erilaisin painotuksin.

Ralliauton kanssa toimiminen on motivoinut opiskelijoita.

– Tarjolla on ollut muitakin projekteja, mutta lähes kaikki ovat halunneet tulla tähän, Ilomäki naurahtaa.

Ralliautoprojektin parissa on suoritettu OAMK:ssa jo yli 1 000 opintopistettä.

Auto- ja kuljetustekniikan alan opiskelija Joni Suontakanen tekee opinnäytetyötään auton anturoinnista.

– Tämä on ollut todella kiinnostavaa ja opettavaista. Lopulta on paljon itsestä kiinni, mitä projektista saa opiskelijana irti, Suontakanen sanoo sormeillessaan jousitukseen liitettyä potentiometriä.

Teksti ja kuvat: Sami Korkala