Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa on ollut voimassa pian 30 vuotta. Sen mukaan henkilöstöllä pitää olla edustaja yrityksen hallinnossa, jos yrityksessä on yli 150 työntekijää. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 1 000 näin isoa yritystä.
– Suomessa lähes 500 yritystä on vailla hallintoedustusta, vaikka niissä pitäisi olla sellainen, sanoo Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen.
Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmää avustava juristi Jauhiainen on tehnyt TP:lle tutkimusanalyysin tammikuussa toteutetun kyselytutkimuksen pohjalta.
Kyselyyn vastasi 135 luottamusmiestä ja eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) jäsentä suomalaisissa yrityksissä. Viidennes vastaajista on Insinööriliiton jäseniä.
Vastanneista noin puolet ilmoitti, ettei hallintoedustusta ole järjestetty yrityksissä, jossa he työskentelevät. Suurin syy puuttuvaan edustukseen on työnantajan haluttomuus.
Työhyvinvointia yhteistyöllä
Toimiva vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajien välillä hyödyttää eri tutkimusten mukaan sekä työntekijöitä että yritystä. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastaajista arvioi, että hallintoedustuksesta on ollut hyötyä yrityksille.
Avovastauksissa nousevat esille muun muassa yhteistyön ja tiedon kulun parantuminen sekä henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa yrityksen valmistelemiin asioihin.
– Puolet vastaajista kokee, että heillä on yrityksissä vaikutusvaltaa, mutta 40 prosenttia on eri mieltä, Jauhiainen kertoo.
Avovastauksissa käy ilmi turhautuminen vaikutusmahdollisuuksien pienuuteen etenkin yrityksissä, joissa hallintoedustuspaikka on kaukana yrityksen normaaleista päätöksentekoelimistä. Osan mielestä hallintoedustus on yrityksessä vain lain vaatimuksesta.
Eniten vastaajat kokevat vaikuttaneensa yrityksen johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön parantamiseen. Sen sijaan työnantajan edustajat eivät tahdo kuulla hallintoedustajien mielipiteitä strategisesta päätöksen teosta.
Keskustelu tuo parempaa menestystä
Suomi on vuoropuhelussa jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista Ruotsista ja Saksasta.
Muissa Pohjoismaissa hallintoedustus pitää järjestää huomattavasti pienemmissä yrityksissä kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa soveltamisraja on 25 työntekijää.
– Myös Suomessa pitäisi olla hallintoedustus nykyistä pienemmissä yrityksissä. Sopiva raja voisi olla 45 työntekijää, Jauhianen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen Yrittäjät on valmiita edistämään paremmin toimivaa hallintoedustajajärjestelmää, mikä tarkoittaa SY:n jäsenistön koon huomioon ottaen soveltamisrajan laskemista.
Myös yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala työ- ja elinkeinoministeriöstä kannustaa palkansaaja- ja työantajapuolta yhdessä pohtimaan, miten hallintoedustusta voi edistää paremmin toimivaksi erityisesti sopimusteitse.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock
Lue lisää: Yhdessä sopien parempaa menestystä
