Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi tänään ennusteensa tulevien vuosien talouskasvusta. Tälle vuodelle odotetaan 2,5 prosentin talouskasvua, ensi vuodelle 3,1 ja seuraavalle 1,4 prosentin talouskasvua.
Ansiotason ennustetaan kehittyvän vastaavina vuosina 2,3, 1,8 ja 2,3 prosenttia.
Palkkojen kehitystä työantajat mielellään vertaavat muiden maiden palkkatasoon. Tätä kutsutaan usein löysästi kilpailukyvyksi, vaikka sillä tarkoitetaan kustannuskilpailukykyä.
Kustannuskilpailukyky ei heikentynyt Suomessa koronakriisin aikana muihin kilpailijamaihin verrattuna, vaan jopa parani esimerkiksi Isoon-Britanniaan verrattuna.
– Ei ole aihetta liioitteluun kumpaankaan suuntaan. Ei ainakaan paniikkiin, että Suomen kilpailukyky olisi heikentynyt, arvioi ennustepäällikkö Ilkka Kiema.
Maltti pitää säilyttää
Tutkimuslaitos ei anna myöskään aihetta suuriin palkankorotuksiin. Työnantajan eläkemaksua alennettiin vuonna 2020 tilapäisesti. Alennuksen päättyminen saa työvoimakustannukset nousemaan, ja lisäksi alennus aiotaan kompensoida korkeampina maksuina myöhemmin.
Kustannuskilpailukyvyn merkitys Suomen palkkaratkaisujen arvioimisessa näyttää olevan ohitse. Koronakriisi aiheutti toimialarakenteen muutoksia, jotka saattavat jäädä osin pysyviksi. Tämän vuoksi perinteinen kilpailukyvyn mittari kuvaa aiempaa huonommin ansiotason muutosta.
Koronavuosi aiheutti pelättyä pienemmän työttömyyden. Toisaalta tutkimuslaitos ei usko työllisyyden palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneelle tasolle. Yksi valoisa merkki kuitenkin on.
– Ensi vuonna ylitetään koronakriisiä edeltänyt taso investoinneissa, Kiema ennustaa.
Vienti ja tuonti elpyvät
Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna. Vienti ja tuonti kasvavat vahvasti, ja kasvua määrittää matkailu- ja palvelualojen toipuminen.
Suomen ja sen kauppakumppanimaiden talouskehitys riippuu siitä, kuinka nopeasti rokotukset etenevät ja kuinka hyvin ne suojaavat koronaviruksen mutatoituneilta muodoilta.
Julkisten menojen kasvu jää tänä ja ensi vuonna maltilliseksi, koska julkiset menot olivat viime vuonna poikkeuksellisen korkealla tasolla massiivisten elvytystoimien johdosta.
Elvytys kannattaisi lopettaa
Julkinen sektori on velkaantunut koronakriisissä voimakkaasti. Elvyttävä politiikka on ollut tutkijoista perusteltua, koska se on ehkäissyt elinkelpoisten yritysten konkursseja ja tilapäisen työttömyyden pitkittymistä.
Kriisin päätyttyä elvyttäminen ei enää ole aiheellista, ja velan ottoa tulee tutkijoiden mukaan vähentää.
Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavat investoinnit tulevat koronapandemian kannalta liian myöhään käyttöön. Elvytyksenä ne eivät toimi, mutta investoinnit digitalisaatioon ja vihreään siirtymään voivat muuten olla paikallaan.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Lev Karavanov /Mostphotos
