Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Samu Salo nosti esiin, miten matematiikan osaamisen tason lasku on jatkunut vuosituhannen vaihteesta lähtien.
– Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta suunta kääntyy mahdollisimman ripeästi, Salo tähdensi.
Hänen mukaansa matematiikalla ja luonnontieteillä on paljon sovelluskohteita eri tekniikan ja teknologian aloilla, yhteiskuntatieteissä ja taloustieteessä. Nuorten hyvällä matematiikan osaamisella on ollut iso merkitys Suomen viime vuosikymmenten menestyksessä.
– Ei ole liioiteltua sanoa, että suomalainen hyvinvointi on pitkään nojannut tekniikan ja teknologian osaamiseen, joka puolestaan on edellyttänyt, että kansalaisten matematiikan osaaminen on hyvällä tasolla.
Kiehtovat tarinat auttavat oppimaan
Teknologiavaikuttaja Linda Liukas lähestyi matematiikkaa toisen työnsä eli lastenkirjailijan näkökulmasta. Hänen mielestään sen oppimiseen tarvitaan muun muassa tanssia ja runonlausuntaa.
Matemaatikkojen ja tietojenkäsittelytieteilijöiden on kerrottava tarinoita, joita käsittävät niin pienet koululaiset kuin aikuiset, jotka ovat vieroksuneet matematiikka.
– Tarinat auttavat meitä ymmärtämään meitä itseämme ja yhdistävät meitä toisiimme, Liukas kuvasi.
Hän kertoi tarinan siitä, kuinka hän etsi suomalaisnaisten tietojenkäsittelyhistoriaa. 1960-luvulta löytyi naisia työllistäneet reikäkortinlävistäjien työtehtävät. Tehtäviä oli esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa ja Ajoneuvorekisterissä.
Tehtävät vaativat tekijältään muun muassa tarkkuutta ja painesietokykyä, minkä teähden ne sopivat juuri naisten töiksi.
Osaamiserot ovat kasvaneet
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi viime joulukuussa arvioinnin matematiikan oppimistuloksista. Arviointiasiantuntija Annette Ukkola esitteli sen tuloksia keskustelussa seminaarin juontajan, liiton yhteiskuntasuhdepäällikön Jussi Salonrannan kanssa.
Hänen mukaansa yhdeksäsluokkalaisissa on aiempaa vähemmän keskitason oppilaita, Taitavia on yhä edelleen, mutta heikommin osaavia on entistä enemmän.
– Erot syntyvät jo alaluokilla, Ukkola kertoi.
– Tyttöjä on nykyään enemmän parhaiden osaajien joukossa, mutta riittääkö heitä luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoiksi, hän aprikoi.
Ukkola muistutti, että matematiikan osaaminen ei ole myötäsyntyistä, vaan se vaatii työtä ja vaivaa – aivan kuten jongleerauksenkin opetteleminen.
Osaamisen parantaminen tarvitsee tahtoa
Insinööriliiton mielestä matematiikan taitojen rapautuminen on pysäytettävä. Liiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa mainitsi seminaarissa muutamia hyviä keinoja tähän.
– Matematiikasta pitää tehdä pakollinen aine ylioppilaskirjoituksiin ja peruskoulussa matikan tuntimäärä on kaksinkertaistettava. Myös matikkapainotteisia päiväkoteja voisi perustaa.
Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen
