Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan viime keväänä tehty arvio matematiikan osaamisesta poikkeaa aiemmista vuosista. Toisin kuin aiempina vuosina osaaminen on selvästi eriytynyt.
Oppilaat ovat jakautuneet osaamiseltaan kolmeen ryhmään: heikosti, keskimääräisesti ja erittäin hyvin menestyneiden ryhmiin.
– Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat 9. luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä, tiivistää Karvin johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.
Etäopiskelu kohteli epätasa-arvoisesti
Metsämuurosen mukaan osaamisen eriytymiseen näyttää vaikuttavan ainakin kaksi seikkaa. Yhtäältä osa ilmiöstä selittyy koronapandemialla.
Osalle oppilaista etäopiskelu on sopinut hyvin, ja he ovat hyötyneet ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta. Osalle taas etäopiskelu on ollut vaikeaa.
Toiseksi eroa ryhmien välille syntyy oppilaiden erilaisesta vastauskäyttäytymisestä. Parhaat oppilaat kirjasivat matemaattisten tehtävien perusteluja tunnollisesti kuten aiempina vuosina, mutta heikoimmin menestyneille ja aiemmin keskitason osaajiksi luokittuneille oppilaille oli tyypillisempää jättää vastaamatta perusteluja vaativiin tehtäviin.
Eriytyminen huolestuttaa
Insinööriliiton mielestä matematiikan osaamisen lasku on huolestuttava, mutta ei uusi trendi.
– Oppilaiden osaamisen lisääntyvä eriytyminen koronapandemian aikana on kuitenkin uusi ja huolestuttava asia, joka liittynee koronan lisäksi osaamisen laskusuhdanteeseen, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Miihkali Härkönen.
– Matematiikasta aidosti kiinnostuneet pärjäävät yhä hyvin. Kun osaamisen taso laskee, heikoimmat osaajat jäävät yhä kauemmaksi tavoitteesta.
Hänen mielestään matematiikan tasainen osaaminen kaikkien oppilaiden keskuudessa on tärkeää, sillä oppiainetta tarvitaan moneen ammattiin.
– Matematiikan taidoissa on myös merkittävästi vaikeampi ottaa osaamisessa tavoitetasoa kiinni myöhemmin, kun uutta osaamista pitää aina rakentaa aiempien opittujen asioiden päälle.
Härkösen mielestä juuri sen tähden matematiikan osaamisen täytyy olla riittävän laajaa erityisesti peruskoulun ja toisen asteen tasolla, jotta valmiudet mahdollisiin jatko-opintoihin säilyvät.
– Luonnontieteen ja matematiikan taidoilla rakennetaan tulevaisuutemme sekä ratkaistaan ilmastonmuutosta ja kansanterveyttä, joten meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan näiden mahdollista osaajaa.
Faktojen muistaminen on tärkeää
Karvin mukaan moderni oppimiskäsitys ja opetussuunnitelman perusteet eroavat matematiikan taitojen tarpeesta.
– Se tarkoittaa, että olemme epäonnistuneet modernissa matematiikan opetuksessa. Matematiikan opetus täytyykin ottaa parempaan fokukseen koko koulutusjärjestelmän tasolla, jotta tulevaisuutemme pysyy turvattuna, Härkönen analysoi.
Hän huomauttaa, että matematiikkaan panostamista on lykätty jo liian kauan.
– Osaamispula ja muut siitä osin johtuvat ilmiöt eivät ainakaan helpota ennen kuin ratkaisemme pohjalla olevat ongelmat koulutuksessa.
Karvi arvioi matematiikan osaamista 9. luokan lopussa viime keväällä vuosi koronapandemian alkamisen jälkeen. Kansalliseen oppimistulosarviointiin osallistui 12 482 oppilasta 167 koulusta kattavasti koko manner-Suomen alueelta.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock