Arktisten alueiden otto hyötykäyttöön voi vahvistaa Suomen asemia Venäjän kauppakumppanina ja avata meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sanoo VTT:n asiakasjohtaja Tuomo Niskanen. VTT on innovaatio-ohjelmillaan jo pitkällä kehittämissään arktisen ja kylmän ilman ratkaisuissa, joita se toivoo yritysten yhä laajemmin hyödyntävän.
Suomi voisi Niskasen mukaan toimia testausympäristönä teknisten ratkaisujen kehittämiseksi arktisille alueille. Hän toivoo, että arktinen osaamiskeskus perustettaisiin pikaisesti.
VTT:llä kehitetään nyt ennen kaikkea ratkaisuja, joilla pystytään vastaamaan ilmastonmuutoksen, energian hintakehityksen ja turvallisen merenkulun asettamiin haasteisiin.
– Arktiset alueet ovat vielä maailman puhtaimpia, joten merenkulun ja ympäristön turvallisuudesta on pidettävä erityistä huolta, hän painottaa.
Arktisilla alueilla on hyödyntämättömiä kaasu- ja öljyvarantoja, jotka kiinnostavat erityisesti Venäjää, Alaskaa ja Grönlantia. Useita suuria kaivoshankkeita on alueelle suunnitteilla.
Venäjän suunnitelmissa on hyödyntää yhä pidemmän osan vuodesta avoinna olevaa Koillisväylää rahtikuljetuksiin. Tavoitteena on nostaa rahtimäärä 20 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Tänä vuonna jo yli 200 alusta kulkee Koillisväylän kautta.
Arktisen napapiirin ohittavan Koillisväylän käyttöönotto lyhentää rahtimatkaa Euroopasta Aasiaan 40 prosenttia verrattuna Suezin kanavan kautta kulkevaan matkaan ja 60 prosenttia verrattuna Hyväntoivonniemen kautta kulkevaan.
– Suuri haaste liikenteen kasvaessa on harva satamaverkosto sekä sää- ja pelastuskeskusten puute, Niskanen selvittää.
Siis myös infrastruktuuria tarvitaan. Mutta ennen kaikkea tarve uusille jääluokitelluille laivoille ja jäänmurtajille on Niskasen mukaan valtava. Venäjä tarvitsee noin 300 alusta arktiselle alueelle. Lisäksi sen jäänmurtajalaivaston käyttöikä on päättymässä ja uusia tarvitaan 10-15 kappaletta. Erityisen suuri tarve on jääluokitelluille LNG-laivoille. Toistaiseksi yksikään LNG-laiva ei pysty kulkemaan vuoden ympäri.
Arctechin Helsingin telakalla on valmistumassa Venäjän tilaama jäämurtaja- ja öljyntorjunta-alus. Tällaisten alusten tarve kasvaa tulevaisuudessa. Niiden valmistamiseen löytyy Suomessa osaamista.
Yhteistyötä tuulienergiassa
Jääolosuhteiden kanssa painiville tuulivoimaloille VTT on kehittänyt järjestelmiä, joilla alkaa olla kysyntää ympäri maailmaa.
– Suurin ongelma tuulivoimaloille on tuulivoimalan lapoihin kertyvä jää, sanoo asiaa tutkinut Tomas Wallenius.
VTT:n kehittämällä jäänestoteknologialla estetään jään kertyminen lapojen kriittisille alueille. Näin varmistetaan tuuliturbiinin keskeytymätön toiminta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan jäänestojärjestelmä maksaa itsensä nopeasti takaisin. Erityisesti Kiina ja Espanja ovat olleet kiinnostuneita tästä teknologiasta.
VTT on päässyt pitkälle myös tutkiessaan jään muodostumista mastoihin ja muihin rakenteisiin.
– Jään kertyminen esimerkiksi radiomastoon voi saada sen katkeamaan, Wallenius tietää.
Lumen aiheuttamat voimalinjaonnettomuudet ovat aiheuttaneet suurta tuhoa muun muassa Saksassa, Kanadassa ja Kiinassa, jossa yli 100 000 sähköpylvästä meni nurin jään takia vuonna 2010.
Kiina ja USA ovat valinneet Suomen arktisen teeman strategiseksi partneriksi. Suomella on laaja kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.
Lumi- ja jääosaaminen, reaaliaikaiset satelliittipalvelut sekä arktinen ajoneuvotestaus ovat VTT:llä kehitystyön alla.
– Talviolosuhteita ei pidä aliarvioida, siinä on suomalaiselle osaamiselle suuri markkinarako, Wallenius vakuuttaa.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto