Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri on tehnyt liitolle raportin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Suomessa. Raportissa on myös kansainvälistä vertailua. Kotimaan osalta raportin tiedot nojaavat pääosin Tilastokeskuksen tilastoihin.
– Halusimme koota tietoa paljon puhutusta asiasta yksiin kansiin. Raportin loppuun on myös kirjattu joitain toimenpide-ehdotuksia t&k-toiminnan kehittämiseksi, Hurri kertoo.
Tehtävää tällä saralla riittää. Hurrin mukaan Suomen tavoite nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten osuus neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä on kannatettava ja hyvä. Totuus kuitenkin on, että Suomessa t&k-menojen osuus on laskenut alle kolmen prosentin bruttokansantuotteesta.
– Se on vähän, kun ottaa huomioon, että finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2009 pääsimme jo melko lähelle neljän prosentin tavoitetta, 3,7 prosenttiin, hän muistuttaa.
Väärä suunta kansainvälisesti
Yrityssektori on noin 60 prosentillaan suurin t&k-toimintaan investoija ennen korkeakoulusektoria, jonka osuus on noin neljännes. Suurin pudotus tutkimus- ja kehitystoiminnan investoinneissa on vuosien mittaan tapahtunut yrityssektorilla.
– Laskusta huolimatta Suomi on pysynyt EU:n ja euroalueen keskiarvojen yläpuolella, mutta aiemmin pärjäsimme kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti. Taso on laskenut huomattavasti, mikä näkyy paitsi t&k-menojen BKT-osuudessa, että esimerkiksi haettujen patenttien määrässä, Hurri sanoo.
– Suunta on siis väärä. Muissa pohjoismaissa taso on pystytty säilyttämään Suomea paremmin.
Ekonomisti pohtii, voisiko innovaatiopolitiikassa pyrkiä nykyistä enemmän kansainväliseen yhteistyöhön.
– Uskon, että esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön lisäämisellä ja sitä tukemalla Suomi voi saavuttaa tuloksia.
Tavoite vaatii työtä
Hurrin mukaan hallituksen asettamaa neljän prosentin bkt-tavoitetta ei saavuteta ilman järjestelmällistä ja tavoitteellista työtä. Julkisen sektorin panostuksia on lisättävä, ja yrityksille on tarjottava porkkanaa t&k-investointeihin esimerkiksi erilaisin verokannustimin.
– Tavoitteeseen päästään vain, jos sekä kotimaiset yritykset että korkeakoulusektori saadaan toden teolla ymmärtämään t&k-toiminnan merkitys ja panostamaan siihen nykyistä merkittävämmin ja järjestelmällisemmin.
Hurrin mukaan etenkin ammattikorkeakoulujen rooli t&k-toiminnassa on liian pieni. Lisää volyymia kaivataan, koska ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli soveltavassa tutkimuksessa.
– Avainsana tässäkin on yhteistyö. Tarvitsemme yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä eri aloilla ja eri puolilla maata.
Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset on syytä aktivoida nykyistä paremmin yhteistyöhön, Hurri sanoo.
– Suomessa t&k-toiminta on liiaksi suurten yritysten varassa, hän jatkaa.
Teksti: Jari Rauhamäki
