Automaattisen liikenteen toteutuminen näyttää pysyvän vuodesta toiseen aina noin viiden vuoden päässä. Mitä pidemmälle tekniikka kehittyy, sitä tarkemmin huomataan erilaisia haasteita, jotka liittyvät tekniikkaan, talouteen, sääntelyyn ja muuhun infraan.
Konsulttiyhtiö Sitowisen elokuussa julkaisema raportti ennustaa askel askeleelta tulevien vuosien kehityslinjoja. Ensi vuonna toteutetaan vielä nykyisen kaltaisia pilotteja, mutta parin vuoden päästä saadaan poistettua turvakuljettaja ajoneuvoista. Tämä alentaa selvästi liikenteen kustannuksia, ja kaupallinen liikenne on yhä lähempänä.
Vuonna 2024 robottibussit pystyvät ajamaan itsenäisesti ennalta määrätyllä reitillä niin sanotussa viimeisen mailin liikenteessä eli lähimmän joukkoliikenteen pysäkin ja määränpään välillä. Vuoden kuluttua tästä bussit liikkuvat jo vapaasti esikaupunkialueella, eli ne voivat kuljettaa matkustajia kutsusta.
Aikaisintaan 2026 robottibussit liikennöivät joukkoliikenteen runkolinjoilla ja etenevät enintään 80 kilometrin tuntinopeutta. Toisten arvioiden mukaan tähän kehitysvaiheeseen ylletään vasta aikaisintaan vuonna 2030. Autonominen liikenne tulee pysyväksi osaksi joukkoliikennettä vuoden 2040 tienoilla.
Kehitettävää riittää
Automaattisia ajoneuvoja kehitetään kaiken aikaa. Myös perinteisiä ajoneuvoja on automatisoitu, mutta varsinaiset robottiajoneuvot suunnitellaan ilman kuljettajan paikkaa.
Piloteista tuttujen alle kymmenen hengen ajoneuvojen hankintakustannukset liikkuvat muutamissa sadoissatuhansissa euroissa, mutta hinnat alenevat nopeasti. Lisäksi muualla maailmassa on kokeiltu myös täyspitkiä automatisoituja busseja.
Ohjelmistot ovat tärkein osa robottibussien kehitystä. Tulevaisuudessa kehitys painottuu ajoneuvon omista havainnoista ajoneuvojen väliseen kommunikointiin, mikä vaatii nopeaa ja luotettavaa mobiiliverkkoa. Tämän avulla automaattiset ajoneuvot pystyvät ajamaan tiiviissä letkoissa ja välttämään ruuhkia.
Lainsäädäntö Suomessa on verrattain joustava erilaisten kokeilujen toteuttamiseen, mutta raportti pitää tarpeellisena automaattista liikennettä koskevan lain kehittämistä. Konsulttitoimisto KPMG:n viimevuotisen raportin perusteella Suomi on 30 tutkitun maan joukosta viidenneksi valmistautunein automaattiseen liikenteeseen. Edellä ovat Singapore, Hollanti, Norja ja Yhdysvallat.
Kokeilut väsyttävät
Suomessa kokeiluja on tehty ainakin Espoossa, Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Ensimmäinen tehtiin Vantaan asuntomessuilla vuonna 2015. Loppuvuodesta alkaa raitioliikenteeseen kytkeytyvä kokeilu Tampereella.
Lyhyitä kokeiluita on ollut esimerkiksi Fabulos- ja Sohjoa-hankkeiden kautta. Muutaman kuukauden jaksot eivät enää tuota tarpeeksi uutta kokemusta, joten kehitystyöhön tarvitaan enemmän kuin lyhytkestoista hankerahoitusta.
Kotimainen Sensible 4 kokeilee robottibusseja myös ulkomailla askel askeleelta vaativimmissa liikenneympäristöissä. Yhtiö kehuu ensi vuonna julkaistavan ohjelmistonsa ehtivän automaation tasolle 4 ensimmäisenä maailmassa. Se tarkoittaa, että ajoneuvo liikkuu itsenäisesti ilman ihmisohjausta. Se voi poikkeustilanteessa pyytää ihmisen ohjausta, ja ellei se saa sitä, ajoneuvo pysähtyy hallitusti.
Bussien automaation kehitys kulkee omaa latuaan verrattuna henkilöautoihin. Samaan aikaan perinteiset autonvalmistajat kehittävät autoja yhä itsenäisemmiksi. Kotimaassa yksi tunnetuista kehittäjistä on Unikie, joka kehittää muun muassa automaattista pysäköintiä.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Sensible 4
5.10. poistettu maininta Fölistä. Toisin kuin aiemmin mainittiin, Föli ei ole toteuttanut kokeilua.
