Kuopion Energian omistaman vanhemman CHP- eli lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen käyttöikä päättyy ensi vuosikymmenen puolessa välissä. Laitoksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 200 megawattia. Lämmöntuotannolle tulee löytää korvaavia menetelmiä, joista yksi sopiva vaihtoehto voi olla pienydinvoimala.
– Meillä on käynnissä tällä hetkellä myös hukkalämpöselvityksiä ja keväällä valmistuu sähkökattila, Kuopion Energian kehityspäällikkö Petri Turtiainen sanoo.
Turtiainen on koulutukseltaan LVI-insinööri (AMK) ja talotekniikan insinööri (YAMK). Tällä hetkellä hän jatkaa energiatekniikan opintoja LUT:ssa. Kuopion Energialle hän siirtyi töihin vuonna 2010. Pienydinvoimalan rakentamista Kuopioon alettiin selvittää vuonna 2023.
Hanke vaatii asukkaiden hyväksynnän
Turtiainen korostaa, ettei pienydinvoimalan rakentaminen ole missään tapauksessa pelkkä ilmoitusluonteinen asia. Sen pitää olla kannattavaa myös paikallisille asukkaille. Siksi viestintä hankkeen eri vaiheissa on erittäin tärkeää, ettei väärinkäsityksiä synny. Asukkaiden hyväksynnän saaminen vaatii käytännössä kokoaikaista tiedottamista.
– Tämä homma etenee avoimuusperiaatteella.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa käydään läpi myös mahdollisia turvallisuusriskejä ja hankkeen taloudellista kannattavuutta. Turtiainen on kuitenkin sitä mieltä, että pienydinvoimalaa ei rakennetta, jos se ei paikallisten asukkaiden silmissä saavuta riittävää hyväksyttävyyttä.
Etuna tasainen tuotanto
Pienydinvoimalan yhtenä hyötynä on sen pieni hiilijalanjälki. Muita etuja ovat tasainen ja säästä riippumaton tuotanto sekä hyvä energiatehokkuus. Turtiainen kuvaa pienydinvoimalaa perusenergiantuotantolaitokseksi, jonka toimintaa voi täydentää esimerkiksi uusiutuvilla energiamuodoilla. Käyttöikä pienydinvoimalaitoksella on vähintään 60 vuotta.
Nykyisen voimalaitoksen kattiloissa käytetään polttoaineena erilaisia metsätähteitä ja teollisuuden sivuvirtoja. Turve ja öljy huoltovarmuuspolttoaineina.
Myös jatkossa puun polttaminen säilyy muun tuotannon rinnalla, sillä uusin laitosyksikkö on käytössä pitkään. Puupolttoaineen käyttö edellyttää jatkuvaa polttoainekuljetusta voimalaitokselle.
– Pienydinvoimaloissa polttoaineen latausväli on 2–3 vuotta, mikä tarkoittaisi selvästi vähäisempää kuljetustarvetta. Tämä voisi osaltaan vähentää raskasta liikennettä ja siihen liittyviä paikallisia vaikutuksia, Turtiainen toteaa.
Turvallisuudesta ei tingitä
Moni saattaa yhdistää ydinvoimaloiden käyttöön myös mahdolliset turvallisuusriskit. Niihin varautumisesta ei Turtiaisen mukaan olla tinkimässä. Pienydinvoimaloissa vaaditaan samaa turvallisuustasoa kuin suurissakin voimaloissa, vaikka esimerkiksi paineet ja lämpötila ovat huomattavasti alhaisemmat ja näin helpommin hallittavissa.
Turvallisuuden ydin syntyy passiivisista suojausratkaisuista. Tämä tarkoittaa käytännössä suojausta, johon ei tarvita sähköenergiaa, ihmisen toimintaa tai automaatiota. Passiivinen suojaus perustuu esimerkiksi painovoimaan, luonnolliseen kiertoon ja lämmönjohtumiseen.
– Kun laitoksesta sammuvat sähköt, silloin passiiviset suojat ottavat reaktorista hallinnan ja saattavat sen turvalliseen tilaan.
Pienuudesta on muitakin etuja. Pienydinvoimaloita voidaan jäähdyttää kaukolämpöverkolla. Jäähdyttämiseen ei siis tarvita järvivettä.
Tällä hetkellä käynnissä on hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Kuopion Energia luovutti arviointiohjelman työ- ja elinkeinoministeriölle huhtikuussa 2026. Lisäksi ohjelmasta järjestettiin kuulemistilaisuus.
Kuopion pienydinvoimalahankkeen lisäksi, ainakin Helsinki, Kerava, ja Lappeenranta ovat kiinnostuneita ydinkaukolämmön mahdollisuuksista.
Teksti: Lauri Väänänen
Kuva: Kuopion Energia: Jenna Naapanki