Nesteen eri henkilöstöryhmien edustajat arvostelevat yhtiön syksyllä käymiä yhteistoimintaneuvotteluja ratkaisujen hakemisen puutteesta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät eilen, ja yhtiö ilmoittaa tuloksista myöhemmin.
Luottamushenkilöt arvostelevat käytyjä yhteistoimintaneuvotteluita näennäisiksi. Neuvotteluja käytiin kymmenen, ja työnantaja toi niihin tietoa ripotellen. Uusista henkilöstövaikutuksista kerrottiin neuvottelukokoontumisissa pitkin matkaa. Lisäksi neuvotteluihin tuotiin asioita, jotka kuuluisivat normaaliin yhteistoimintamenettelyyn.
– Meitä vietiin kuin pässiä narusta, kun informaatiota ripoteltiin tipoittain. Jouduimme pyytämään lisää tietoa, mutta vanhat asiat unohtuivat, kun taas tuotiin uutta asiaa käsiteltäväksi, arvostelee Porvoon-jalostamon ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Risto Kalliojärvi.
Toimintakulttuuri heikkeni
Luottamushenkilöt luonnehtivat Nesteen entistä yrityskulttuuria ja hallintoedustusta edistykselliseksi. Henkilöstö oli mukana yrityksen toiminnan suunnittelussa. Vuoteen 2014 saakka työntekijöiden edustajat osallistuivat johtoryhmään. Sen jälkeen tyyli on muuttunut.
– Kun emme ole enää mukana johtoryhmässä, emme saa tietoa yrityksen asioista. Hyvissä neuvotteluissa molempien osapuolten tiedon taso on samaa luokkaa, nyt näin ei ole. Tältä pohjalta on vaikea kehittää yrityksen liiketoimintaa, sanoo ylempien toimihenkilöiden Espoon-toimintojen luottamushenkilö Harri Järvelin.
Normaalia yhteistoimintaa työnantajan kanssa ei enää käytännössä ole. Luotot ihmettelevät, että neuvotteluihin tuotiin normaaleja organisaation kehittämiseen liittyviä asioita. Niiden valmisteluun menisi normaalisti puoli vuotta.
Paikalliset sopimukset hiertävät
Neste on ollut aikaansa edellä paikallisten sopimusten tekemisessä. Eri toimipaikoilla on tehty kemian alan työehtosopimuksista poikkeavia ratkaisuja. Ylemmillä toimihenkilöillä paikallisia sopimuksia ei juurikaan ole ollut, mutta heidän kohdallaan on noudatettu paikallisten sopimusten henkeä. Nyt työnantaja kyseenalaistaa vakiintuneet käytännöt.
– Työnantajat rummuttavat julkisuudessa paikallisten sopimusten puolesta. Neste kulkee tässä asiassa vastavirtaan: se ei halua paikallisia sopimuksia, päivittelee Porvoon-jalostamon ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Risto Kalliojärvi.
Henkilöstön edustajat arvostelevat yhteistoimintaneuvottelujen ajamista tuotantosuunnitelmat kustannusnäkökulma edellä. Samalla kustannuksien tuottovaikutukset ovat unohtuneet. Näkökulma vähentää henkilöstöä ja yhtiön osaamista yrityksessä. Suunnitellut ulkoistukset vähentävät henkilöstön sitoutumista, ja pelko on myös kustannusten kasvusta, kuten useasti on nähty.
– Etenkin väliporras eli toimihenkilöt vähenevät. Väliportaan mukana poistuu työnjohtamisen taidon lisäksi paljon muuta arvokasta osaamista. Tämä tekee kaikkien henkilöstöryhmien elämän vaikeaksi, kun ei ole enää käytännön töissä kiinni olevia henkilöitä, joita tarvitaan jalostamotoiminnan vetämiseen, sanoo ylempien toimihenkilöiden Espoon-toimintojen luottamushenkilö Harri Järvelin.
Ajankohta harkittiin huonosti
Syyskuussa käynnistettyjen yt-neuvotteluiden tarkoitus oli lopettaa Naantalin-öljynjalostamo ja muuttaa toimintamallia Porvoon-jalostamolla. Samalla kuitenkin oli tarkoitus vähentää omaa henkilökuntaa.
Yhtiö perustelee suunnitelmia pitkän aikavälin markkinakehityksellä. Fossiilisten öljytuotteiden kannattavuus on heikentynyt samalla, kun uusiutuvan polttoaineen myynti on kasvanut. Yhtiö kertoo koronaviruspandemian nopeuttaneen suunnitelmia.
– Meillä on Suomen historian suurin seisokki Porvoon jalostamolla ensi keväänä. Liiketoimintaa ajatellen Naantalin lakkauttaminen on todella erikoinen ratkaisu. Peruuttamaton päätös Naantalin jalostamon sulkemisesta koronakriisitilanteessa hämmästyttää. Näin iso päätös olisi ollut luonnollista jättää normaaliin tilanteeseen. Ilmeisesti ajatuksena on, että koronaviruksen aiheuttama julkinen hätätila vie yhtiön vastuun pois, arvelee ylempien toimihenkilöiden Espoon-toimintojen luottamushenkilö Harri Järvelin.
Naantalin-öljynjalostamon käyttölupa vanhenee vuonna 2022, mutta sille voitaisiin hakea jatkolupia viiden vuoden pätkissä.
Neuvottelujen piirissä oli noin 1 500 työntekijää eli noin puolet Suomen henkilöstöstä. Heistä ylempien toimihenkilöiden osuus on toiseksi suurin. Vähennystarpeiksi yhtiö ilmoitti 470 henkeä.
Yhteistoimintaneuvotteluilla yhtiö tavoittelee 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä kiinteissä kustannuksissa. Ihmisten vähentämisellä saavutetaan vain pieniä säästöjä. Nesteen liiketoiminnan kustannuksista henkilöstökulujen osuus on vain 2,5 prosenttia. Valtaosa kustannuksista aiheutuu ainekäytöstä, ulkopuolisista palveluista ja liiketoiminnan muista kuluista.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Janne Luotola ja Neste
