Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudistaa koulutusjärjestelmää niin, että insinöörikoulutukseen hakisi yhä useampi ja sen keskeyttäisi nykyistä harvempi.
Grahn-Laasonen keskittyy syksyllä erityisesti toisen asteen koulutuksen uudistamiseen. Ministeri kertoi tänään Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistyksen INSKE:n seminaarissa Helsingissä, että uudistus parantaa pohjaa, jolta pyritään korkeakouluun.
Kesällä hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformi antaa ammattikoulujen opiskelijoille pääsyn ammattikorkeakouluopintoihin. Syksyllä käynnistyy lukiouudistus, jonka on tarkoitus parantaa opetuksen laatua.
Keskeytykset kuriin
Insinööriala on vetänyt puoleensa vähemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja on tarjottu. Grahn-Laasonen haluaa parantaa insinöörialojen vetovoimaa, jotta miesvaltaiselle alalle tulisi nykyistä enemmän naisia.
– Peruskoulussa tyttöjen oppimistulokset ovat maailman huippua matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta he eivät näe itseään tekniikan alalla, Grahn-Laasonen sanoo.
Korkeakouluissa on ongelmana myös korkea keskeytysprosentti. Korkeakouluissa opiskelupaikka tarjotaan 60–65 prosentille ikäluokasta, mutta vain 40 prosenttia kaikista korkeakoulutetuista suorittaa tutkinnon loppuun.
– Opiskelijoista, jotka valitaan koulutukseen, pitäisi saada kiinni.
Täydennystä aikuisille
Grahn-Laasonen pyrkii lisäämään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista ja työuran aikana tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Yamk-tutkinnon vahvuus on siinä, että opiskelussa on kiinteä yhteys yrityksen tarpeisiin. Myös täydennyskoulutuksella voidaan päivittää työntekijöiden osaamista työnteon ohessa.
Työvoimapoliittisesta koulutuksesta ministeri haluaa entistä hyödyllisempää. Määräaikaista kokeilua, jossa koulutusta saa käyttää tutkinnon suorittamiseen, esitetään pysyväksi.
Ministeri toivoo, että ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa kehitetään lisää. Toiminta lisää työntekijöiden osaamista samalla kun se tuottaa yrityksille uusia teknologioita ja tuotteita.
Muuntokoulutus auttaa
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo pitää Grahn-Laasosen esittämää koulutuksen suoritusprosentin nostoa tärkeänä. Vaikka tekniselle alalle on otettu opiskelemaan parhaimpana vuonna 11 000 opiskelijaa, koskaan ei ole valmistunut enempää kuin 5 500 vuodessa.
– Pääsyy on se, että koulutukseen hakee henkilöitä, jotka eivät ole motivoituneita suorittamaan tutkintoa, Salo sanoo.
Salo painotti viestissään Grahn-Laasoselle, että yksi ratkaisu suureen keskeytysprosenttiin on sisäänottomäärien supistaminen nykyisestä 8 500:sta 5 000:een. Tästä joukosta valmistuu arviolta 4 000 insinööriä.
Samalla Insinööriliitto esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö vähentää maksamiensa insinööritutkintojen määrän 6 000:sta 4 000:een. Loput 2 000 tutkintoa suoritetaan ehdotuksen mukaan työttömien insinöörien muuntokoulutuksena.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto