Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen laatima raportti esittää korkeakoulupolitiikan visioksi maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittämistä Suomeen. Vision toteutuminen edellyttää muun muassa yhteistä kansallista tahtoa.
Arenen toiminnanjohtaja Riitta Rissasen mukaan suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat laadukkaita, vetovoimisia sekä ketteriä. Ammattikorkeakoulujen vahvuuksiin kuuluvat muun muassa tiiviit työelämäyhteydet, kustannustehokkuus sekä innovatiivisuus tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.
– Ammattikorkeakouluista valmistutaan nopeasti. Tutkintojen sisällöt tarjoavat opiskelijoille työllistymistä tukevaa osaamista.
Rissasen mukaan Arenen ”Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta” -raportin laatiminen syntyi tarpeesta herättää yhteiskunnallista keskustelua suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta sekä nostaa esiin ammattikorkeakoulujen vahvuuksia ja näkyvyyttä.
– Raportista pitäisi olla hyötyä ammattikorkeakouluille, kun ne käyvät ensi syksyn aikana sopimusneuvotteluita opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Vahvuuksiin keskityttävä
Arenen raportti suosittelee ammattikorkeakouluja tuomaan esiin vahvuutensa ja osaamisensa osana suomalaista korkeakoulukokonaisuutta. Korkeakoulujen pitäisi pohtia myös edelleen työnjakoa sekä profiloitumista.
– Kaikkien korkeakoulujen on edistettävä keskinäistä työnjakoa ja sitä kautta löydettävä omat vahvat koulutusalueet ja yhteistyöverkostot – myös tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnassa.
Rissanen kannustaa ammattikorkeakouluja hyödyntämään omia ilmiöpohjaisia painoalojaan, jotka luovat hyvän pohjan uudistuksiin.
– Jos mitään ei tehdä, on vaarana korkeakoulujen ajautuminen keskinäiseen kilpailuun.
Enemmän yhteistyötä
Rakenteellisten uudistusten lisäksi raportti suosittelee uudenlaisten yhteistyörakenteiden käyttöön ottamista sekä korkeakoulujen määrän vähentämistä.
– Arene ei ota kantaa korkeakoulujen ja toimipisteiden lukumääriin, vaan ne päätökset tehdään toisaalla, Rissanen muistuttaa.
Raportin keskeinen viesti korkeakouluille on tiivistää yhteistyötä sekä purkaa mahdolliset esteet yhteistyöltä. Rissasen mukaan ammattikorkeakoulut valitsevat itse keinot, joilla ne tähtäävät tiiviimpään yhteiseen toimintaan korkeakoulujen sekä muiden koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa.
Rissanen ennakoi, että osa korkeakouluista hakee ratkaisuja kenties fuusioiden kautta ja osa korkeakouluista valitsee varmaan yhteistyön tien koulutuksessa, TKI-toiminnassa sekä tukipalveluissa esimerkiksi opetus- ja laboratoriotiloja jakamalla.
Hänen mielestä yhteistyö ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa on erittäin tärkeä ammattikorkeakouluille.
Duaalimallin puolesta
Vaikka raportti kannustaa ammattikorkeakouluja tekemään yhteistyötä yliopistojen kanssa, se ottaa vahvasti kantaa duaalimallin tärkeyden ja terävöittämisen puolesta.
– Duaalimallin keskeisin vahvuus piilee erilaisessa korkeakouluosaamisessa ja osaamiseen perustuvassa tutkintorakenteessa.
Rissanen mukaan yhteisiä opintoja suunnitellessa on tärkeä pitää kirkkaana mielessä, millaista osaamista tutkinnon suorittaminen vaatii.
Yhteistä kansallista tahtoa
Raportin visio on kunnianhimoinen mutta se on mahdollista toteuttaa. Rissasen mielestä maailman parhaan korkeakoululaitoksen saavuttaminen edellyttää raportissa esitettyjen suositusten toteuttamista sekä kansallista vahvaa tahtoa.
Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös elinkeinoelämän ja poliittisten päättäjien on sitouduttava maailmanluokan korkeakoululaitoksen rakentamiseen. Koulutusta koskevia päätöksiä on pystyttävä tekemään pitkäjänteisesti yli hallituskauden ja parlamentaarisesti valmistellen.
– Koulutuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä on mietittävä tarkasti, mihin panostetaan, profiloidutaan ja mistä leikataan. Juustohöylämalli ei enää toimi, Rissanen sanoo.
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto