Insinööriliitto esitti syksyllä, että ammattikorkeakoulujen tulisi aloittaa tohtorikoulutus. Esitys osui samaan ajankohtaan opetus- ja kulttuuriministeriön tohtoripilottikokonaisuuden kanssa. Pilotissa tavoitellaan yliopistoihin 1 000 uutta tohtorikoulutettavaa.
Tästä ja syntyneestä keskustelusta voi päätellä, että tohtorikoulutetuille kyllä koetaan olevan tarvetta, mutta samaan hengenvetoon kysellään, miksi ammattikorkeakoulujen pitäisi lähteä mukaan toimintaan, jota yliopistot jo tekevät.
Sama kysyttiin jo silloin, kun ammattikorkeakouluissa aloitettiin maisteritasoinen YAMK-koulutus. Silloinkin ihmeteltiin, että tarvitaanko Suomeen uudenlaista maisterikoulutusta, kun yliopistot jo sitä toteuttavat.
Kuinka ollakaan, samaa pohdintaa oli myös ammattikorkeakoulujen perustamisen yhteydessä. Mihin tarvitaan uusia korkeakoulututkintoja, kun yliopistoista jo valmistuu korkeakoulutettuja?
Ammattikorkeakoulujen perustaminen toi tekniikan opintoihin TKI-toiminnan vahvasti mukaan varsinaisen tutkintokoulutuksen rinnalle. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto puolestaan oli tutkinnon sisältöjen osalta selvästi uudenlainen. YAMK on mahdollistanut insinööreille osaamisen kehittämisen työn ohessa. Sen suosio kertoo, että tutkinto on oivallinen tapa kehittää omaa osaamista työuran aikana.
Aiemmat ammattikorkeakoulujen koulutusuudistukset ovatkin olleet varsin onnistuneita ja tarpeellisia. Aiemmat menestykset eivät toki vielä tee uusia uudistuksia sinällään tarpeellisiksi ja takaa niiden onnistumista, joten tohtorikoulutuksen tarpeellisuutta voi halutessaan kyseenalaistaa.
Minusta sen aloittamiselle on kyllä perusteita. Tohtorikoulutus vastaa yksilöiden, yritysten ja ammattikorkeakoulujen tarpeisiin. Niiden lisäksi siitä hyötyy myös suomalainen yhteiskunta laajemmin.
Työn ohessa opiskelu sopii monille työikäisille paremmin.
Suomessa on jo pitkään tavoiteltu suurempia panostuksia yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Yhtenä ratkaisuna on ollut lisätä tohtorikoulutettujen määrää yrityksissä, johon myös aiemmin mainittu ministeriön tohtoripilotti tähtää.
Ammattikorkeakoulujen toimintatapa tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ja tavan kouluttaa tohtoreita, joiden fokus on nimenomaan yrityksen TKI-toiminta perustutkimuksen sijaan. Kun koulutus perustuisi vahvaan työelämälähtöisyyteen, tohtoreiden suuntautuminen työelämään olisi aiempaa todennäköisempää.
Koulutus olisi myös lähellä YAMK-tutkintoja siinä mielessä, että sen voisi tehdä työn ohessa. Yritykset voisivat siis kouluttaa työntekijöistään tohtoreita samalla kun he jatkavat työntekoa.
Ammattikorkeakouluista valmistuneille uusi koulutusmuoto tarjoaisi aidon mahdollisuuden jatkokoulutukseen. Tällä hetkellä YAMK-tutkinnon suorittaneilla on oikeus hakea yliopistojen tohtoriopintoihin, mutta käytännössä mahdollisuudet päästä sisään ovat vähäiset.
Tohtoriopintoihin ei ole muista tutkinnoista tuttua yhteishakua, vaan professorit valitsevat itse koulutettavat. Yhdenvertaiset hakukriteerit eivät ole kovinkaan selkeitä ja valituiksi tulee usein heitä, jotka ovat opiskelleet kyseisen professorin alaisuudessa jo aiemmin ja ovat näin ollen jo valmiiksi tuttuja.
Työn ohessa opiskelu sopii monille työikäisille paremmin. Tämä myös helpottaa tutkinnon jälkeistä työllistymistä, kun työnantaja on mukana opintojen alusta alkaen.
Ammattikorkeakouluille tohtorikoulutuksessa on kyse erityisesti henkilöstön oikeanlaisesta osaamisprofiilista. Ammattikorkeakouluissa työskentelee jo nyt paljon tohtorikoulutettuja erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi yliopettajilla tulee olla jatkotutkinto ja myös TKI-toiminnassa tarvitaan tohtoritasoista osaamista.
Ammattikorkeakoulujen toimintakulttuuri poikkeaa kuitenkin yliopistojen toimintatavoista. Yliopistoissa koulutetuilla tohtoreilla onkin usein haasteita sopeutua ammattikorkeakoulujen toimintalogiikkaan.
Ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamisen varmistaminen olisikin helpompaa, kun ammattikorkeakoulut voisivat kouluttaa heidät itse. Näin amk:t saisivat henkilöstöä, joka ymmärtäisi työelämälähtöisen työskentelyn ja ammattikorkeakoulujen tiimityöskentelyn tavat akateemisen, tutkijalähtöisemmän toiminnan sijaan.
Riippumatta millaisia uudistuksia Suomi tekee, ammattikorkeakoulut aloittavat joka tapauksessa tohtorikoulutusta yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa. Sitä niiltä ei voi kieltää, joten tohtorikoulutus tulee joka tapauksessa ammattikorkeakouluihin.
Kyse on nyt vain siitä, tuleeko tutkinnoista suomalaisia, suomalaisen säätelyn alaisia ja ammattikorkeakoulujen myöntämiä vai joidenkin eurooppalaisten korkeakoulujen tutkintoja.
Anniina Sippola
Insinööriliiton erityisasiantuntija
