Hannu Takala tyrmää koronaviruksen käyttämisen palkanalennuksien argumenttina.
Insinööri-lehti työelämä

Luottamusmiehet uuden tilanteen edessä

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen Hannu Takalan mukaan yrityksissä varaudutaan koronaviruksen vaikutuksiin eri tavoin.

Maaliskuussa suomalaiseen yhteiskuntaan pommin tavoin iskeytynyt koronavirus on pannut myös Hannu Takalan työrutiinit uusiksi. Töitä tehdään etänä, ihmisiä ei juurikaan tavata, teknologiateollisuuden yritysten ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehillä on paljon uutta kysyttävää.

Kuvaavaa ajalle on, että haastattelua tehdään hämeenlinnalaisen ABC:n pihalla take away -kahvin voimalla. Huoltoasemaketjun sisätiloihin ei voi jäädä notkumaan, edes ulkoa ei tahdo löytyä sopivaa paikkaa istua ja rupatella.

– Elämme poikkeusaikoja. Koronaa tuupataan ihmisen arkeen joka tuutista kyllästymiseen asti. Lähimmäinen ei tunnu olevan tervetullut oikein mihinkään, Takala kiteyttää.

Uusi tes on jäänyt koronan jalkoihin

Takala on vastuullinen asiamies Ylemmät toimihenkilöt YTN:n suurimmalla sopimusalalla teknologiateollisuudessa. Keväästä ei tullut sellainen kuin Takala syksyn työlään ja yli vuodenvaihteen venyneen neuvottelu-urakan jälkeen ajatteli.

– Uusi työehtosopimus on jäänyt koronaviruksen jalkoihin. Saimme kovan työn jälkeen alalle mielestäni kohtuullisen työehtosopimuksen kohtuullisilla korotuksilla. Sopimus tarjosi työnantajalle myös tilaa ja mahdollisuuksia käydä neuvotteluja paikallisista, kannustavista korotuksista, joita toivon mukaan on muistettu myös käydä, hän sanoo.

Koronan myötä uutisaiheiksi ovat kuitenkin nousseet uhkakuvat mittavista lomautuksista, jopa irtisanomisista. Takalan mukaan jokainen yritys valmistautuu mahdollisiin tilausten vähennyksiin ja häiriöihin raaka-aineiden tai tuotantokomponenttien toimituksissa omista lähtökohdistaan.

– Jokainen taaplaa tavallaan, mutta valitettavasti joukossa on sellaisiakin yrityksiä, joilla ei ainakaan tässä vaiheessa pitäisi olla mitään syytä aloittaa yhteistoimintaneuvotteluja lomautuksista tai irtisanomista, hän sanoo.

Kyseenalaisia neuvottelutarjouksia

Takalan mukaan joissakin yrityksissä koronavirusta on myös käytetty keppihevosena neuvotteluille palkanalennuksista. Vastuullisen asiamiehen ohje luottamusmiehille on ollut ehdoton ei.

– Minä en ole taloustieteilijä, mutta minusta perusteet ontuvat. Korona on globaali kriisi, kohtelee ja runtelee talouksia suurin piirtein samalla tavalla eri puolilla maailmaa. Eikö palkanalennukset ole lähinnä lääke ongelmiin kilpailukyvyssä suhteessa muihin. Miten korona olisi niitä tähän hätään meillä synnyttänyt, Takala ihmettelee.

Takalan mukaan venymiskykyä tarvitaan nyt kaikilta, myös yrityksiltä. Hänen mielestään työmarkkinajärjestöjen nopeasti sopimassa listassa käytettävissä olevista sopeuttamistoimista on hyviä eväitä päästä akuutin kriisin yli, mutta yhdessä sopien, ei sanellen.

– Lomarahojen vaihto vapaaksi on esimerkki toimesta, jossa työnantajan joustavuus tuntuu olevan metrin ratakiskon luokkaa. He pitävät kiinni lauantain laskemisesta työpäiväksi, vaikka se ei sitä ole. Apua kyllä ollaan pyytämässä, mutta sen vastineeksi ei tunnuta tarjoavan muuta kuin joustamattomuutta, Takala paheksuu.

Epävarma tulevaisuus

Takalalta on turha yrittää nyhtää arviota tulevasta syksystä. Yt-neuvotteluja on pantu jalalle kohtuullisen isossa osassa teknologiateollisuuden yrityksiä, osassa puhutaan suuristakin lomautettujen määristä, mutta varmoja ja pitkälle meneviä johtopäätöksiä on Takalan mukaan vaikea tehdä.

– Kansasta näyttää kuoriutuneen parissa kuukaudessa esiin niin paljon eri alojen asiantuntijuutta, että minua siinä joukossa ei enää tarvita. Korona muuttaa maailmaa ja taloutta, joillakin aloilla toipuminen kestää pidempään kuin toisilla, mutta nyt jos koskaan tulevaisuuden hahmottaminen on hankalaa.

– Pitää muistaa, että epidemiasta elpyvä maailma jatkaa kulkuaan. Kiinassa rakennetaan jo suurta paperi- ja sellutehdasta, se tuo uutta työtä myös suomalaisille. Toivon mukaan olemme kesän jälkeen kaikki tulevan suhteen vähän viisaampia, Takala sanoo.

Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki