Työnantajat ovat toitottaneet julkisuudessa paikallisen sopimisen puolesta. Tämä on näkynyt etenkin teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa, joissa on tehty irtiottoja alakohtaisen työehtosopimuksen sopimisesta.
Tilanne huolestuttaa työpaikkojen luottamushenkilöitä, mikä kävi ilmi minkä vuoksi Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tänään järjestämässä ajankohtaisten asioiden webinaarissa. Yli 230 hengen tilaisuudessa esitettiin runsaasti kysymyksiä paikallisesta sopimisesta.
YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa muistuttaa, että jo nykyiset ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset antavat runsaasti mahdollisuuksia sopia paikallisesti toisin asioista, joista on sovittu alakohtaisesssa sopimuksessa.
– Kysykää työnantajalta, mistä se haluaa sopia. Mikä on muka sellainen asia, mistä ei jo nykyisin ole mahdollista sopia? Oksa evästi.
Oksa epäilee, että paikallisesta sopimisesta puhuessaan työnantajat haluavat saada asioita läpi ilman sopimista.
– Jos ei ole molemminpuolisia kannusteita sopimiseen, miksipä sitten sovittaisiin ollenkaan.
YTN toimii sopijaosapuolena
YTN aikoo toimia neuvotteluosapuolena talokohtaisissa työehtosopimuksissa, jotta luottamushenkilö saa tarvitsemansa osaamisen ja tuen neuvotteluihin.
Samalla järjestäytymisestä tulee yhä tärkeämpää. Oksa muistuttaa, että työehdoista neuvotteleminen onnistuu sitä tasapuolisemmin, mitä useampi on liittynyt ammattiliittoon.
Paikallista sopimista saattaa hidastaa se, että työnantajilla ei ole aina valmiiksi tarvittavaa neuvotteluosaamista tai resursseja.
– Neuvontakapeikko vallitsee työnantajan puolella. Vaikka työnantajat rekrytoivat neuvottelijoita, heitä on silti vähemmän kuin YTN-liitoissa.
Työnantaja karsastaa perälautoja
Työnantajajärjestöt sopisivat mielellään palkankorotuksista ilman perälautoja. Palkansaajajärjestöt haluavat kuitenkin taata, että jokaisen työntekijän palkka pysyisi edes elinkustannusten nousun perässä. Työnantajat saavat jakaa palkankorotuksia vapaasti tämän päälle.
Julkisuudessa on esitetty työehtojen säätämisestä laissa sen sijaan, että niistä sovitaan työehtosopimuksissa. Oksa pitää tätä kuitenkin erittäin hitaana ja jäykkänä järjestelmänä. Lisäksi laki kattaisi vain minimin, ja paremmista ehdoista sopiminen olisi silti mahdollista niin kuin nykyäänkin.
Monia henkilöstöedustajia huoletti, lakkaavatko työehtosopimuksissa sovitut työehdot, jos vastaavaa paikallista sopimusta ei saada työpaikoilla aikaan.
– Me lähdemme siitä, että työehtosopimuksilla on jälkivaikutus, Oksa tyynnytteli.
Yrityksissä sovitaan ahkerasti
Työehtosopimuksista on ollut tähän mennessä selvästi hyötyä. Viime vuonna ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka kasvoi edellisestä vuodesta 3,2 prosenttia eli 138 euroa työpaikkansa säilyttäneillä, selviää YTN-datasta.
– Yleiskorotouksen osuus on vähän kasvanut ja meriittikorotusten osuus laskenut, tiivistää YTN:n tutkija Varpu Multisilta.
Akava Worksin tekemä tutkimus kertoo, että suuressa osassa ylempien toimihenkilöiden työpaikoista paikallinen sopiminen on ollut pitkään arkea. Paikallisesti on sovittu työpaikoilla muun muassa palkankorotuksista, työaikajoustoista, etätöistä ja matka-ajan korvaamisesta.
Työehtosopimuksissa sovitaan useista erilaisista asioista, vaikka usein luullaan, että ne tulisivat laista. Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala on käynyt läpi tällaisia luuloja Tästä on kysymys -kirjoituksessaan.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Wavebreakmedia/Mostphotos
