Insinööri-lehti

Liian harva puuttuu kokemaansa seksuaaliseen häirintään

Yli kymmenes kyselyyn vastanneista oli kokenut työssään seksuaalista häirintää.

Jopa 54 prosenttia häirintää kokeneista vastaajista ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin häirinnän takia. Lisäksi 24 prosenttia ei tiennyt, kenen puoleen voi kääntyä, jos kohtaa seksuaalista häirintää. Naisista häirintää on kokenut 18 prosenttia, miehistä 7 prosenttia.

– Selvästi koetaan, ettei häirintää kannata ottaa puheeksi. Seksuaalisen häirinnän ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa keskeisin vastuu onkin työpaikoilla, sanoo liittojen tutkimusyhteistyötä koordinoinut erityisasiantuntija Piritta Jokelainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista.

– Työpaikoilla pitää ottaa ehdoton nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään ja rakentaa selkeät toimintatavat häirintätilanteiden käsittelyyn, hän jatkaa.

Sukupuoli, ikä ja työntekijän asemataso ovat yhteydessä seksuaalisen häirinnän kokemuksiin. Häirintäkokemukset ovat naisilla miehiä yleisempiä ja alle 40-vuotiailla yleisempiä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Johtajissa on suhteellisesti vähemmän seksuaalista häirintää kokeneita kuin alemmilla asematasoilla.

Tiedot käyvät ilmi kymmenen asiantuntijoita ja esimiehiä edustavan akavalaisen liiton toteuttamasta seksuaalista häirintää koskevasta kyselystä.

Miehet soittavat harvemmin

Insinööriliiton lakimies Niina Suvanto kertoo, että liiton työsuhdeneuvontaan naiset ottavat useimmin yhteyttä häirintätapauksissa, vaikka liiton jäsenkunnasta valtaosa on miehiä.

– Miehet eivät ota häirintäasioita puheeksi, Suvanto arvioi.
Hänen mukaansa yhteydenottajat eivät koe aina häirintää vakavana, mutta väheksyntää on silti havaittavissa.

Suvannon mukaan työpaikan joko ainoana tai vain muutaman naisen joukossa miesvaltaisessa työpaikassa joutuu kuuntelemaan enemmän häiritsevää puhetta.

– Kenenkään ei tarvitse sitä sietää. Työnantajan on puututtava tilanteisiin työpaikoilla, Suvanto painottaa.

– Naisissa on suhteellisesti miehiä enemmän seksuaalista häirintää kokeneita kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla asematasoilla. Sukupuoli näyttää olevan yhteydessä myös siihen, kuinka häirintään koetaan voitavan puuttua, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Hänen mukaansa naisista pienempi osuus kuin miehistä koki voivansa puuttua seksuaalisen häirintään ilman pelkoa.

Koulutusta häirinnän tunnistamiseen

Kyselytutkimuksen tulokset auttavat ammattiliittoja vaikuttamaan häirinnästä vapaan työelämän kehittämistä ja häirintätapauksiin puuttumista. Vastaajat toivoivat ammattiliitoilta aktiivista tiedottamista ja koulutusta seksuaalisen häirinnän tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja häirintään puuttumisesta.

– Kyselyn toteuttaneet akavalaiset liitot panostavatkin tänä vuonna henkilöstön edustajien koulutuksessa seksuaaliseen häirintään liittyvien ilmiöiden ja toimintatapojen käsittelyyn, kertoo Jokelainen.

Kysely toteutettiin viime syyskuussa. Vastaajia oli yhteensä 8 106, joista työvoimaan kuuluvia oli 7 556. Kyselyn analyysin teki tutkija Joonas Miettinen.

Kyselyn toteuttivat akavalaiset ammattiliitot Agronomiliitto, Akavan Erityisalat, DIFF – Ingenjörerna i Finland, Insinööriliitto, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK, Tradenomiliitto TRAL, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ja Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY.

Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Jakub Jirsak /Mostphotos