Puolustusvoimat otti viime lokakuussa valtakunnalliseen kokeilukäyttöön laillisuusvalvontakanavan. Käyttöönotto tapahtui ennakoivasti, sillä hallitus antaa kanavaa koskevan lakiesityksensä eduskunnalle arviolta vasta vuoden 13. viikolla. Laki perustuu EU:n whistleblowing- eli ilmoittajansuojadirektiivin kansalliseen käyttöönottoon.
Henkilöstöä edustavat järjestöt antoivat lausuntonsa hallituksen esitykseen viime kesänä. Akava kiitti yleisesti lakiesitystä mutta halusi, että lain soveltamisalaa laajennetaan hallituksen luonnoksesta. Siinä lain soveltamisala oli liian tulkinnanvarainen.
Henkilöstö pitää uudistusta tarpeellisena
Maanpuolustuksen Insinöörit MPI:n puheenjohtaja Aki Pöyry pitää uutta kanavaa tarpeellisena.
– Se nostaa kynnystä väärinkäytöksiin ja helpottaa niiden seurantaa.
Puolustusvoimat kokeili kanavaa puolen vuoden ajan jo 2020–2021 vaihteessa. Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä kerrottiin, että testiaikana ilmoituksia tehtiin kanavalla vähän.
– Meillä henkilöstöjärjestöissä oli pelko, että tästä tulee ’käräytä kaverisi’ -kanava, jossa porukka tekee ilmoituksia, kun jokin asia ottaa päähän. Sitten tutkittava on löysässä hirressä, kunnes tutkinta päätetään. Mutta hyvinhän se testi meni, Pöyry sanoo.
Laillisuusvalvontakanavan käyttö on rajattu vain lainvastaisiin menettelyihin. Epäasialliseen käytökseen tai työilmapiiriin liittyviin tapauksiin on myös muita kanavia: pääesikunnan oikeudellinen osasto, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerin virasto.
– Ne, jotka ovat valmiita nostamaan asian omalla nimellään, voivat tehdä sen ilman laillisuusvalvontakanavaakin, tiivistää Sealin eli siviilijohtajien, erikoisupseerien ja asiantuntijoiden luottamushenkilö Esa Lappi.
– Laillisuusvalvontakanava tuo selkeän prosessin siihen, jos joku tekee valituksen omasta esihenkilöstä. Tässä tilanteessa asian esille nostanut henkilö on seurannassa, ettei hänelle koidu negatiivisia seuraamuksia. Se on myönteinen asia, mutten oikein näe, miten se käytännössä muuttaisi toimintaa Puolustusvoimissa.
Ilmoituksia tulee tasaisesti
Kanavaan tulee vielä muutoksia sen jälkeen, kun tulevan ilmoittajansuojalain sisältö tiedetään tarkalleen. Tähän asti, kolmen kuukauden aikana, ilmoituksia on tullut jonkin verran yli 20, kerrotaan pääesikunnan oikeudelliselta osastolta. Osa ilmoituksista on vielä käsittelyssä.
– Ilmoitukset ovat olleet asiallisia, ja niiden avulla on päästy selvittämään asioita, kertoo lakimies Maarit Tulokas.
Oikeudellinen osasto ohjaa tapauksia oikeudellisen osaston laillisuusvalvontasektorille tai muihin kanaviin tapauksen mukaan. Osasto myös arvioi, onko tapauksessa kyse oikeudellisesti lainvastaisesta asiasta.
Puolustusvoimissa sattuneita väärinkäytöksiä on puitu jonkin verran oikeudessa. Vuonna 2020 Ilmavoimien entinen komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen sai 30 päiväsakkoa palvelusrikoksesta. Hän jätti tahallaan huolehtimatta, että Karjalan lennoston komentajaa koskevasta rikosepäilystä käynnistetään viipymättä esitutkinta, kertoi Yle.
Viime vuoden keväällä MOT kertoi veljeysnormin rakentamisesta, joka estää epäkohtiin, kuten seksuaaliseen häirintään ja työsyrjintään, puuttumisen.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Puolustusvoimat
