Valtioneuvosto on saanut valmiiksi luonnoksensa koulutuspoliittiseksi selonteoksi, joka viitoittaa koulutuksen uudistamista 2040-luvulle asti. Tarkoitus on taata suomalaisille koulutus ja osaaminen, jotka ovat maailman kärkeä.
Insinööriliitto luonnehtii luonnoksen suuntaa oikeaksi mutta kunnianhimottomaksi. Korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista tulee liiton mielestä nostaa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tätä tavoitetta ei ole luonnoksessa.
– Luonnos kuvaa pitkälti asioita, joita on jo nyt hallitusohjelmassa ja joiden tulee tapahtua tällä vuosikymmenellä. Selonteossa pitäisi olla suuntaviivoja pidemmälle, sanoo Insinööriliiton johtava asiantuntija Katri Manninen.
Koulutuksen laadulle ei luonnoksessa asetettu selviä tavoitteita.
– Osaamistason nostossa on kiinnitettävä huomiota laadukkaaseen koulutukseen ja siihen, että osaamista tuotetaan sinne, missä sille on tarve.
Elinkeinoelämää tulee kuunnella
Suomen koulutusjärjestelmän duaalimalli tulee liiton mielestä kirjata kunnolla selontekoon. Selonteko esittelee yleisesti korkeakoulujen kehittämistä erittelemättä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja toisistaan. Insinööriliitto painottaa, etteivät samat keinot sovi kahteen eri järjestelmään.
Ammattikorkeakoulut kouluttavat työmarkkinoiden tarpeisiin. Siksi alueellista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tulee lisätä. Koulutusmäärät tulee mitoittaa työmarkkinoiden mukaan, jotta koulutetut saavat työtä. Samalla koulutuksen keskeyttämistä tulee vähentää, jotta mahdollisimman moni valmistuisi.
– Läpäisyn parantaminen on mainittu luonnoksessa sivulauseessa, vaikka se on yksi konkreettinen toimi, jolla saadaan koko maan koulutustasoa nostettua. Läpäisyn parantaminen koskettaa etenkin insinöörialaa, Manninen sanoo.
Yhteistyö synnyttää innovaatioita
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa selonteko käsittelee ylimalkaisesti. Insinööriliitto edellyttää, että selontekoon lisätään konkreettinen linjaus, miten tki-rahoitusta kasvatetaan. Suunnitelman avulla rahoituksen osuus saadaan nostettua vähintään tavoiteltuun neljään prosenttiin julkisista menoista.
– Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnassa on merkittävää kasvupotentiaalia. Soveltavalla tutkimukselle on tarvetta. Ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö on tällä hetkellä vaihtelevaa. Toiminnan määrää on syytä kasvattaa, Manninen sanoo.
Ammattikorkeakoulujen tki-toiminta on omaleimaista, ja sille tulisi valtiolla olla oma rahoitusinstrumenttinsa. Nykyiset instrumentit eivät tunnista ammattikorkeakouluissa tapahtuvaa tutkimistoimintaa, eivätkä ne siksi sovellu tutkimuksen rahoittamiseen.
Matematiikka vaikuttaa menestykseen
Insinööriliitto esittää selontekoon useita muita parannuksia varhaiskasvatuksesta alkaen. Matematiikan osaamisen on tutkimuksissa todistettu vaikuttavan tulevaisuudessa pärjäämiseen. Lisäksi luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on tärkeää monilla aloilla, joille Suomessa tarvitaan lisää osaajia. Siksi taitojen opettamiseen on lisättävä resursseja.
– Selonteossa on perustellusti nostettu lasten ja nuorten lukutaitoon liittyvät tavoitteet. Esitämme, että samalle jalustalle tulisi nostaa myös matemaattinen osaaminen. Se on yhtä keskeinen taito, jonka emme saa antaa laskea, Manninen painottaa.
Luonnokseen on kirjattu jatkuva oppiminen. Maininta on Insinööriliiton mukaan leväperäinen ja vaatisi täsmennystä. Osaamista tulee tarkastella ja päivittää automaattisesti koko työuran ajan.
Valtioneuvoston luonnos sisältää kaikkien koulutusjärjestelmän osien uudistamisen. Insinööriliitto pitää tärkeänä, että kaikkea ei uudisteta vain uudistamisen vuoksi. Oppilaitoksille tulisi antaa työrauha jo tehtyjen uudistusten toteuttamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Elena Noeva /Mostphotos
