Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa suomii Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkaisemaa raporttia kilpailukykysopimukseen sisältyneestä työajan pidennyksestä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi tänään julkaistussa raportissa kilpailukykysopimukseen sisältyneen työajan pidennyksen vaikutusta maan kilpailukykyyn.
Kilpailukykysopimus lisäsi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ja paransi tutkijoiden mielestä Suomen kilpailukykyä. Etla arvioi, että työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia.
– Kenellekään ei ole epäselvää se, että kilpailukykysopimuksella on ollut roolinsa Suomen edelleen jatkuvan kasvun rakentajana. Täytyy kuitenkin muistaa, että sopimus solmittiin monessakin mielessä poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka nyt ovat ohi, Oksa painottaa.
Suurin osa työllisyyden kasvusta selittyy raportin mukaan sosiaaliturvamaksujen siirtämisellä työnantajilta palkansaajilta. Tämä siirto jatkuu yhä, Oksa muistuttaa. Sen sijaan Suomen taloustilanne on kääntynyt siitä, kun kilpailukykysopimus solmittiin kolme vuotta sitten.
Lähtökohta ihmetyttää
Tutkimuslaitoksen lähtökohtaa Oksa pitää erikoisena. Taustalla on oletus, jonka mukaan suomalaiset yritykset palkkaavat työvoimaa, koska työn hinta laskee.
– Olen kuvitellut, että väkeä palkataan lisää, koska yrityksellä on tekemätöntä työtä tai se voi tehdä parempaa tulosta, kun väkeä tulee lisää. Kuinka monta suomalaista asiantuntijapalkkausta on ollut siitä kiinni, että heidän työnsä hinta on halventunut 1,4 prosenttia? En usko, että yhtään.
Tutkimuksessa oletetaan, että työn tuottavuus ei ole kärsinyt työaikojen pidentämisestä. Asiasta ei ole kuitenkaan luotettavaa tutkimustietoa.
– Oman kokemukseni perusteella pidennyksellä on usein ollut negatiivinen vaikutus työntekijöiden haluun tehdä töitään täysipainoisesti, mikä saattaa johtaa jopa tuottavuuden laskuun.
Yritysten erilaisuus unohtui
Kritiikkiä Oksa esittää myös tutkimuksen vahvasta makronäkökulmasta, joka unohtaa työpaikkojen erilaisuuden. Monesta asiantuntijaorganisaatiosta on kuulunut työnantajankin puolelta kritiikkiä työajan pidennyksestä.
– Tutkimuksesta ei voi päätellä yhtään mitään työajan pidennyksen vaikutuksesta asiantuntijoiden työllisyyteen.
Elinkeinoelämä perustelee työajan pidennystä muun muassa sillä, että keskimääräinen viikkotyöaika Suomessa on hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi.
Teknologiateollisuus kehuu raportin perusteella kilpailukykysopimusta ja työajan pidennystä. Se nojaa raportin lukuihin, joiden mukaan työtuntien lisääminen luo 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Nykyhallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mihin tarvitaan 40 000 työpaikkaa enemmän kuin talousennusteet arvioivat muutenkin syntyvän. Ennusteiden täyttymistä ja seuraamista joudutaan joka tapauksessa odottamaan pitkään.
– Tutkimus nojaa niin vaikeisiin oletuksiin arvioidessaan työllisyysvaikutuksia, että se jättää täysin uskon asiaksi, luottaako työajanpidennyksen luoneen työpaikkoja, Oksa tyrmää.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Folmer/Mostphotos
