Insinööri-lehti

Keräyslavalta tuotteeksi ja takaisin

Suomalaiset ovat kelpo kierrättäjiä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suhteen. Jopa yli puolet maahantuodusta tai Suomessa valmistetusta tavarasta päätyy lopulta kierrätykseen, mikä on eurooppalaista huipputasoa.

Kierrätyspisteeseen jätetty sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) näkee monenlaista ennen päätymistään uusien tuotteiden materiaaleiksi.

Kun SER-kontit tuodaan konteissa SER:iä käsittelevälle operaattorille, niihin on jo vastaanottopisteissä tehty perusjako: kylmälaitteet, kuvaputkilaitteet, tietoa sisältävä data-SER ja pienikokoinen SER ovat erillään.

Laitteet murskataan, jotta materiaalit saadaan eroteltua paremmin ja siitä alkaa jälleensyntyminen uusia tuotteita varten.

Erilaisia työvaiheita on useampia kuin äkkiseltään arvaisi.

Monimutkaista mutta kannattavaa

Teräs saadaan talteen magneetilla ja erilaisten värimetallien erotteluun on monia tapoja, muun muassa värin- ja hahmontunnistuslaitteita sekä kellutustekniikkaa. Myös röntgeniä käytetään jakeiden erotteluun.

Arvokkain osuus on useimmiten elektroniikkalaitteiden piirilevyjen metalleissa.

– Vaivannäkö kannattaa, sillä esimerkiksi puhtaiden värimetallilaatujen markkinahinta on korkea, Suomen suurimman kierrätysalan yrityksen Kuusakoski Group Oy:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo sanoo.

Laitteista voidaan erotella myös muun muassa alumiini ja jalometallit. Metalleille löytyy ostajat maailmanlaajuisilta markkinoilta, samoin muoveille.

Aivan kaikkea nykytekniikallakaan ei saa kohtuudella eroteltua.

– Tavallisessa älypuhelimessa voi olla pieninä hiukkasina jopa kahtakymmentä erilaista maametallia, eikä niitä saa eroteltua murskaustekniikalla. Siihenkin varmasti keksitään tulevaisuudessa ratkaisu.

Ruotsista mallia

Suomen läntiset naapurit Ruotsi ja Norja ovat maailman parhaita SER-kierrättäjiä.

– Esimerkiksi Ruotsissa kierrätysjärjestelmä otettiin käyttöön 10 vuotta ennen Suomea. Kuluttajien käyttäytyminen ja keräyspistejärjestelmä ovat Ruotsissa edellä, Pohjanpalo sanoo.

Tosin tilastointi on naapurissa erilaista, sillä myös yritysten ja yhteisöjen laitteet päätyvät siellä tilastoihin.

– Tilastointi olisi kohtalaisen helppo laittaa kuntoon Suomessakin, sanoo SER-tuottajayhteisön (SERTY) toiminnanjohtaja Arto Puumalainen.

SERTY on sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojien ja valmistajien yhdistys. Se huolehtii kymmenen vuotta voimassa olleen tuottajavastuun toteutumisesta.

Ensi vuoden alusta laki velvoittaa 45-prosenttiseen SER-kierrätykseen ja vuoden 2018 alusta kierrätysasteen täytyy olla jo 65 prosenttia.

Suomessa SER-kierrätyksen volyymi on vuodessa noin 50 000 000 tonnia, eli noin 10 kiloa per asukas. Insinöörinä Puumalainen haluaisi tietysti optimoida toiminnan mahdollisimman tehokkaaksi.

– Se toinen puolikin olisi arvokasta tavaraa ja pois muualta.

Uusiokäyttö ei välttämättä kannata

Kun sähkölaitteet ovat suhteessa paljon halvempia kuin takavuosina, korjaaminen ei välttämättä kannata.

Käytöstä poistettuja elektroniikkalaitteita korjataan suhteellisen vähän uusiokäyttöön. Tosin keräyslavalla sään armoilla olleista laitteista ei kannata yrittää tehdä kalua.

– Kolmannella sektorilla uusiokäyttöön korjaamista tehdään jonkin verran.

Yrityskäytöstä poistetuilla laitteilla kuten kannettavilla tietokoneilla on usein vielä käyttöarvoa, kunhan niistä pyyhitään tiedot pois, Pohjanpalo sanoo.

Tietoturva-asiat otetaan vakavasti myös kierrätyksessä.

– Tietoturvan tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Se lähtee siitä, että laitteet palautetaan oikeisiin paikkoihin. Meillä tietoturvan kannalta tärkeä tavara kulkee sinetöidyissä konteissa ja se käsitellään yhdessä paikassa, Puumalainen kertoo.

– Luottamus on Suomen tärkein valuutta ja sitä emme voi menettää, Puumalainen sanoo.

Teksti ja kuvat: Sami Korkala