Mykkäsen mukaan sitoutunut isä on empaattinen ja organisointikykyinen.
Peitsalon mielestä isyys pitää saada näkyväksi työpaikoilla.
Insinööri-lehti

Isäystävälliseen työkulttuuriin

Työelämän tasa-arvokysymykset ovat olleet ajankohtaisia pitkään. Nyt tapetille ovat nousseet isäkysymykset; isyyslain muuttaminen on valmisteilla ja mieskysymyksiä pohtiva työryhmä asetettu. Molempien ehdotukset ja raportit ilmestyvät vielä tämän vuoden puolella.

Korvamerkittyä isyysvapaata tuli tämän vuoden alusta miesten käyttöön 53 päivää. Kotihoidon tukikautta ollaan jakamassa tasaisemmin vanhempien kesken.

Vuoden loppuun asti käynnissä oleva Isänä työelämässä –projekti on painottanut paitsi isäystävällisyyttä työkulttuurissa mutta myös isyyllisyyden vastuullisuutta. Projektin toteuttajina ovat Lahden ammattikorkeakoulu ja Miessakit ry.

Projektin painopisteenä on ollut tietoisuuden lisääminen isän roolista lapsen kehityksen, perheen ja työnantajan kannalta. Koulutuksia on järjestetty eri prikaateissa, useille työnantajille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Avoimia keskustelutilaisuuksia on ollut eri paikkakunnilla.

– Olemme halunneet herättää keskustelua isä-lapsi -suhteen merkityksestä lapsen kehitykselle, yhteiskunnalle sekä parisuhteelle, sanoo projektipäällikkö Katja Varjos.

Sitoudu isyyteen

Isyystutkija Johanna Mykkäsen mukaan on hyvä, että työelämän ja yhteiskunnan puolelta tulee tukea pakottaa rakenteita muuttumaan. Tästä on hyötyä erityisesti niille isille, joiden sosio-ekonominen tilanne ei ole erityisen hyvä.

Mykkäsen tutkimusten mukaan perheeseen sitoutunut isä on hyvinvoiva mies.

– Isyys tukee miehen omaa identiteettiä ja antaa merkityksellisyyden tuntua elämään, se lisää sosiaalisia suhteita, vähentää itsekeskeisyyttä ja lisää empaattisuutta, Mykkänen luettelee.

Sitoutunut isyys lisää Mykkäsen mukaan myös lapsen hyvinvointia; se nopeuttaa kielellistä kehitystä, lisää ystävyyssuhteita ja vähentää aggressiivisuutta, masentuneisuutta ja neuroottisuutta.

– Vastuullinen isyys tarkoittaa sitä, että mies on tunteittensa ja taloutensa kannalta valmis hankkimaan lapsen ja tunnustaa isyyden laillisesti. Hän jakaa lapsen äidin kanssa emotionaalisen ja fyysisen hoivan raskaudesta lähtien.

Nämä määritelmät toimivat myös silloin, kun isä ei asu lapsen kanssa. Myös niiden miesten, joilla ei ole omia lapsia, on mahdollisuus toimia lasten ja nuorten valmentajina ja mieskavereina ja näin saada vahvistusta omalle mieheydelleen.

Ajankäyttö suurin ongelma

Miessakit ry:n kehittämispäällikön Peter Peitsalon mukaan suurin ongelma isille tuntuu olevan ajankäyttö.

– Miten yhdistää työ ja perhe-elämä, tuntuu olevan se suurin ongelma, Peitsalo summaa.

Hänen mielestään tämä on mitä suurimmassa määrin organisaatioiden ongelma. Monilla työpaikoilla vanhemmuus liitetään niin lujasti äitiin, että miehille ei heru hoitovapaata.

Peitsalo heittääkin kysymyksen: Mitä tapahtuu, kun mies sanoo työnantajalleen, että hän haluaa hoitovapaalle?

Vastaako työnantaja: Ok, mutta meillä on edessä yt:t. Kannattaisiko vähän miettiä! Vai vastaako hän: Ok, kauanko olet ajatellut olla?

Esimiehellä on keskeinen ja haastava rooli työpaikalla.

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto