Insinöörikoulutuksesta puhuttiin Metropolian päärakennuksessa.
Mikko Valtonen ja Katri Manninen hahmottelevat muuntokoulutusta.
Samu Salo kertoi insinöörien tarpeista Ulla Mäkeläiselle.
Lauri Pakkanen haluaa valmiita tekijöitä muutamassa kuukaudessa.
Jarno Varteva edellyttää, että koulutuksen laatua parannetaan.
Insinööri-lehti

Insinöörejä halutaan kouluttaa nopeasti

Insinööriliitto ja työnantajat haluavat lisätä muuntokoulutusta, jolla työntekijöitä saataisiin työllistettyä nopeasti.

Perustutkinto-opiskelijat valmistuvat työmarkkinoille 4,5 vuodessa. Muuntokoulutus sen sijaan valmistaa työttömiä insinöörejä uusiin tehtäviin jo 1,5 vuodessa.

– Muuntokoulutusten pitäisi olla muutaman viikon tai kuukauden mittaisia, vaatii Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkanen.

– Työelämään tarvitaan nopeasti tekijöitä, mutta koulutuksen pitää olla laajuudeltaan sellainen, että se aidosti lisää osaamista, toppuuttelee Insinööriliiton erityisasiantuntija Mikko Valtonen.

Myös ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetusalan henkilöstön yhdistyksen TOOLin puheenjohtaja Jarno Varteva varoittaa osaajapulan täyttämisestä liian nopealla aikataululla. Opetuksen laatu on kärsinyt viime vuosien rahoitusleikkauksista ja tutkintojen määrän kasvattamisesta.

Insinöörialojen työnantajat, työntekijäjärjestöt ja ammattikorkeakoulut keskustelivat insinöörikoulutuksen tulevaisuudesta eilen Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE:n järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.

Työvoiman tarve kasvaa

Kasvusuhdanne lisää työpaikkoja muun muassa suunnittelu- ja konsultointialalla. Alan toimialajärjestö SKOL laskee, että vuosittain insinöörien opiskelupaikkoja tarvittaisiin yli 7 000.

– On ihan sama, mistä ne osaajat saadaan, mutta suunnittelu- ja konsultointialalla koetaan osaajapulaa, valittaa SKOLlin toimitusjohtaja Helena Soimakallio.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena, että suomalaisten korkeakoulutusaste kasvaa ja tulevaisuudessa valmistuu 6 500 insinööritutkintoa vuosittain. Insinööriliitto varoittaa kouluttamasta liikaa ja vaatii, että kolmasosa tutkinnoista eli noin 2 000 olisi muuntokoulutustutkintoja.

– Se on nopea keino taklata työttömyyttä, Valtonen perustelee.

Töitä vailla on yhä reilut 5 000 insinööriä. Heidät saadaan työmarkkinoille monta vuotta perustutkinto-opiskelijoita nopeammin, kun he voivat päivittää osaamistaan muuntokoulutuksen avulla.

Yritykset tarvitaan mukaan

Muuntokoulutusten edellytyksenä on se, että yritykset ovat mukana koulutuksessa alusta asti. Näin opiskelijat pääsevät tekemään työharjoittelussa oikeita tehtäviä, harjoittelupalkkaa ja voivat myöhemmin työllistyä tutustumiinsa yrityksiin.

– Opintotuella ei pärjää kahta vuotta. Muuntokoulutuksessa on pakko olla yrityksiä mukana ja palkanmaksua, RT:n asiamies Pakkanen myöntää.

Erilaisia muuntokoulutuksia on käynnistetty täksi vuodeksi kymmenkunta eri puolilla Suomea. Ensimmäiset nykymuotoiset muuntokoulutukset alkoivat viime vuonna.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto