Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Hedit laineilla -seminaari kokosi noin 200 luottamushenkilöä viime viikonloppuna risteilylle Helsingistä Tukholmaan.
Seminaari osui jännittävään saumaan, sillä teknologiateollisuuden kolmella alalla pitää saada optioratkaisu tämän viikon perjantaihin mennessä tai työehtosopimukset irtisanotaan.
– Jos sopimukset irtisanotaan, pöydällä on enemmän pelimerkkejä kuin palkka ja perhevapaat, sanoi YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.
Jos optioratkaisu syntyy, siinä päätetään ensi vuoden palkankorotuksista. Korotuksista odotetaan korkeita, koska inflaation ennustetaan laukkaavan ensi vuonna ja yritysten tuottavuus näyttää kasvavan.
YTN haluaa uudistaa optioneuvotteluissa myös palkalliset perhevapaat tasa-arvoisiksi vanhempien välillä.
Työnantaja toivoo paikallisia sopimuksia
Työnantajajärjestö Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toivoi tilaisuudessa lisää paikallisia sopimuksia. Hän pitää paikallisia sopimuksia ketterämpinä kuin alakohtaisia sopimuksia.
– Työpaikalla tilanne, johon työehtosopimuksen muutosta tarvittaisiin, on usein jo ohi, kun se on saatu liittotasolla ratkaistua, hän kritisoi.
Aarto myönsi puheessaan, että myös perinteisiä alakohtaisia sopimuksia tarvitaan. Kaikki yritykset eivät tee omaa sopimustaan, sillä se on työlästä.
Aarto piti tärkeänä yhteisen tilannekuvan luomista neuvotteluihin. YTN:n varapuheenjohtaja Samu Salo huvitti yleisöä kysymällä, kuinka usein työnantajalla on sellainen tilannekuva, että palkkoja voitaisiin nostaa.
– Aina puhutaan, että ei ole oikea aika palkankorotuksille. Olemme kuitenkin kantaneet huolta vientivetoisen palkkamallin säilymisestä. Ajattelen tätä koko kansakunnan kannalta, Aarto vastasi.
Valtakunnalliset sopimukset säilyvät
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, onko työehtosopimusten yleissitovuuden aika jo ohi. Esimerkiksi tietoalan työehtosopimus lakkasi olemasta yleissitova, joten alan villit yritykset voivat tarjota työehtosopimusta huonompia ehtoja työntekijöilleen.
Elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell piti seminaarissa tärkeänä, että työmarkkinat kehittyvät ja saadaan lisää paikallisia sopimuksia. Hän tyrmäsi kuitenkin pelot, että valtion puolelta olisi tarvetta luopua yleissitovuudesta. Hänestä alakohtaista sopimista tarvitaan edelleen.
– Ei ole syytä arvioida, etteikö valtakunnallisillakin sopimuksilla olisi tulevaisuutta.
Ruotsiin vertaaminen ontuu
Työnantajat ovat nostaneet Ruotsin malliksi, koska siellä työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät Nordic INin pääsihteeri Reijo Paananen pitää vertausta onttona, koska naapurimaan työehtosopimusten kattavuus on käytännössä Suomen luokkaa. Suurin osa työnantajista tekee liityntäsopimuksen liittojen neuvottelemiin sopimuksiin.
Ruotsia työnantajat pitävät mallimaana myös siksi, että maassa järjestetään vähiten lakkoja maailmassa. Suomessa sen sijaan on eniten lakkoja Pohjoismaista.
– Suuri osa lakoista on lyhyitä ulosmarsseja, jotka toteutetaan, kun työnantaja ilmoittaa irtisanomisista, Paananen selittää Suomen lukuja.
– Ruotsissa ei ole kulttuuria, että mentäisiin lakkoon. Se pohjaa 90 vuoden historiaan, jossa on keskusteltu asioista niin, ettei lakoille jää tilaa.
Suomen työnantajat kannattavat palkankorotuksissa niin sanottua vientimallia, joka on säädettynä Ruotsissa lakiin. Teollisuusliitot asettavat sopimuksillaan korotuslinjan. Muut liitot voivat teoriassa sopia enemmän, mutta jos neuvottelu päätyy umpikujaan ja sovittelijalle, viranomainen ei saa lain mukaan tehdä korotuslinjaa korkeampaa kompromissiesitystä.
YTN ei halua vientimallia Suomeen vaan lähtee siitä, että jokainen ala neuvottelee palkankorotuksista omista lähtökohdistaan.
Luottamushenkilöt komppasivat perässä
Energian ja elämisen kallistuminen puhuttivat luottamushenkilöitä. Opentextin luottamushenkilö Jani Häkkinen kertoi ruokatauolla tunnelmista työpaikallaan ja omista kärjistetyistä laskelmistaan.
– Ei ole varaa mennä töihin, koska auton polttoaine on niin kallista, eikä ole varaa jäädä etätöihin, koska sähkö on niin kallista, hän tiivisti.
Häkkinen on vaihtanut omakotitalossaan Tampereella ulkovalot 5-wattisista 3,5-wattisiin. Sisälämpötilan hän on laskenut jo 19 asteeseen. Polttopuun myyjiltä ei saa enää halon halkoa varastoon.
– Mistä voi enää säästää sen jälkeen, kun mennään jo näin nippelitason muutoksiin? hän kysyi.
– Ei tarvita kilometri- vaan kilowattikorvausta, vitsaili Alfame Systemsin luottamushenkilö Sami Havia.
Kumpaakin luottamushenkilöä kismittivät valtion sähkövähennykset ensi vuodeksi. Verovähennykset riippuvat kulutuksesta, jota ei voi tietää ennalta. Vähennykset saa takaisin veronpalautuksina seuraavana vuonna. Käytännössä tällainen tuki ei auta kovin hyvin tiukille joutuvaa sähkölämmittäjää.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
