Planmecan tehdas sijaitsee Herttoniemessä Helsingissä.
Insinööri-lehti työelämä

Helsinki havittelee korkean jalostusarvon tehtaita

Useat palvelualan työpaikat palvelevat teollisuutta ja työllistävät tekniikan alan ammattilaisia pääkaupungissa.

Planmeca valmistaa Helsingin Herttoniemessä hammashoidon laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Valmistuslaitokselta puuttuvat kuitenkin perinteisen tehtaan tunnusmerkit piippuja myöten. Oikeastaan se näyttää tyypilliseltä toimistolta.

Yritys on Helsingin kaupungin elinkeinojohtajan Marja-Leena Rinkinevan mukaan esimerkki korkean jalostusarvon teollisuudesta, jota Helsinki kaipaa lisää.

– Korkeaan jalostusarvoon, robotisaation ja automatisaatioon perustuvalle tuotannolle on tilaa Helsingissä tulevaisuudessakin, Rinkineva sanoo.

Teollisuuden osuus työpaikoista on vähentynyt Helsingissä dramaattisesti 1950–1960-luvun taitteesta lähtien. Nykyisen toimialaluokituksen perusteella perinteisen teollisuuden osuus työpaikoista on noin neljä prosenttia.

Väheneminen on seurausta kaupungistumisesta. Uusille asukkaille tarvitaan tilaa, ja teollisuuslaitokset joutavat kauemmaksi keskustasta.

– Jos vertaa Helsinkiä muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin, kehitys on ollut samanlaista, Rinkineva sanoo.

Työpaikka asukasta kohden

Helsinki pyrkii synnyttämään vähintään yhtä paljon uusia työpaikkoja kuin kaupunkiin muuttaa lisää asukkaita. Tavoitteena on synnyttää työpaikat yksityiselle sektorille ja ihmisten koulutusta vastaaville aloille. Tämä pitää sisällään myös korkeakoulutettua työvoimaa tarvitsevan teknologiateollisuuden.

– Monipuolinen elinkeinorakenne on tärkeä, ja muutamia teollisuuslaitoksia on edelleen kaupungissa. Pyrimme siihen, että niiden toimintaedellytykset säilyvät, Rinkineva lupaa.

Tavoitteesta huolimatta Helsinki ei näytä houkuttelevan tekniikan alan ammattilaisia. Heitä on väestöön suhteutettuna enemmän esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla.

Perinteisestä teollisuudesta Rinkineva nostaa esiin ABB:n tehtaan Pitäjänmäellä. Se on ajan saatossa modernisoitunut ja pitkälti automatisoitunut sähkötekniikan tuotantolaitos.

– Kaupunkikuvallisesti keskeisin on ehkä Helsingin telakka, jolla on rakennettu iso osa maailmalla liikkuvista jäänmurtajista. Se on myös iso t&k-toiminnan työpaikka.

Palvelut tukevat teollisuutta

Osittain teollisuuden vähyys on näennäistä. Elinkeinorakenne on muuttunut pitkällä aikavälillä niin, että monet palvelualan työpaikoista palvelevat muualla toimivaa teollisuutta.

– Palveluala on monipuolinen. Siihen kuuluu kaikenlaista mainostoimistoista ja muotoilutoimistoista aina insinööripalveluihin saakka, Rinkineva selittää.

Helsingissä sijaitsevat työpaikat tukevat siis muualla maassa toimivia laitoksia. Elinkeinojohtaja uskoo, että teollisuus pysyy kotimaassa, vaikka se on vähitellen kaikonnut pääkaupungista.

– Koronakriisin myötä yrityksillä voi olla halua vetää tuotantoa takaisin Eurooppaan. Siinä Suomi ja Helsinki voivat olla mukana, jos uusi tuotanto perustuu robotisointiin eikä työvoiman hinnalla ei ole niin paljon merkitystä.

Lue lisää: Insinööri-lehti kertoo Helsingin pitkästä ja monialaisesta teollisesta historiasta, joka ennakoi muun Suomen kehitystä.

Katso kuvaesitys Helsingin teollisesta historiasta ja työpaikkojen nykytilanteesta:

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Planmeca