Yritykset ovat jo pitkään pyrkineet perinteisen työmarkkinaneuvottelun sijaan vaikuttamaan suoraan lainsäädäntöön, tiivistää historioitsija Maiju Wuokko. Hän esitteli tänään Teollisuuden palkansaajat TP:lle tekemäänsä analyysiä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK luopui virallisesti vuonna 2008 keskitetystä tulopolitiikasta, vaikka käytännössä se taipui siihen vielä paljon myöhemminkin. Tästä asti EK on kuitenkin rapauttanut suomalaisen yhteiskunnan yhtä kivijalkaa eli työehdoista ja palkoista sopimista työmarkkinaosapuolten kesken.
Edunvalvonnasta se ei ole luopunut vaan pyrkinyt vaikuttamaan suoraan lainsäädäntöön. Samalla työnantajat ovat maalanneet työmarkkinaosapuolten sopimisen vanhanaikaiseksi ja vaatineet järjestelmän uudistamista.
– Tämä tavoite on arvokas, mutta työnantaja ei ole kertonut, miksi työntekijäosapuolen uudistusesityksiä ei oteta vastaan vaan pitäisi toteuttaa vain työantajan haluamat uudistukset, Wuokko ihmettelee.
– Nyt työnantajat voivat keskittyä vain paheksumaan palkansaajien lakkoja, koska hallitus on jo toteuttamassa heidän haluamaansa politiikkaa.
Työnantajat vaikuttivat hallitusohjelmaan
Orpon hallitusohjelman työelämän lainsäädäntöä koskevat kohdat ovat yritysmaailman etujärjestöjen ohjelman mukaisia. Näihin kuuluvat menoleikkaukset, työttömyysturvan porrastus, irtisanomissuojan heikentäminen, lakko-oikeuden rajoittaminen ja vientivetoisen palkkamallin sementoiminen lakiin.
Lupauksia kolmikantaisesta valmistelusta ei tehty, ja palkansaajat ovat osoittaneet laajasti mieltään hallituksen kaavailemia työelämäheikennyksiä vastaan.
– On ennenaikaista sanoa, että kaikki työmarkkinauudistukset menisivät läpi, Wuokko huomauttaa.
EK:n perimmäinen tavoite on tutkijallekin epäselvä. Tavallisesti järjestöt pyrkivät perustelemaan oman olemassaolonsa oikeutuksen.
– Jos kaikki uudistukset menevät läpi, herää kysymys, mikä on enää EK:n tarkoitus. Haluavatko yritykset enää maksaa jäsenmaksunsa? Jos järjestö kadottaa tarkoituksensa, miten elinkeinoelämä pystyy enää reagoimaan muutoksiin tulevaisuudessa? tutkija pohtii.
Suomi tarvitsee osaajia
Hallitusohjelman ainoat yritysmaailmaa harmittaneet linjaukset liittyvät maahanmuuttopolitiikan tiukennuksiin. Työnantajajärjestöt haluavat lisätä maahanmuuttoa saadakseen töihin kansainvälisiä osaajia.
Suomen todellisina kilpailuvaltteina Wuokko pitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa, puhdasta luontoa, turvallisuutta, toimivia instituutioita, työntekijän oikeuksia ja hyvinvointivaltiota ja perhepalveluita. Niistä kannattaisi pitää kiinni.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
