ICT 2015 -työryhmä ehdottaa Suomelle yhtenäistä it-palveluarkkitehtuuria, alan tutkimusvoimien yhdistämistä, laajan rahoitusohjelman käynnistämistä sekä pitkäjänteisen 10 vuoden kehitysohjelman aloittamista.
Työ- ja elinkeinoministeriön ICT 2015 -työryhmä on pohtinut digitaalisen talouden tulevaisuutta. Työryhmän raportti 21 polkua Kitkattomaan Suomeen kuvaa, että digitaaliset palvelut ovat mahdollisuus parempaan kaikilla toimialoilla julkinen sektori mukaan lukien. Käänne tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä. Siksi työryhmä ehdottaa 10 vuoden ohjelmaa.
Uuden Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen kehuu hankkeen pituutta ja yhtenäistä it-palveluarkkitehtuuria.
– Mukaan pääsevät myös pienet ja keskisuuret it-yritykset, mikä tekee kilpailusta aidompaa. Osaamisen hyödyntäminen laajenee, Malinen sanoo.
Rakennemuutoksen seurauksena työttömiksi jääneiden työllistämiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa työntekijöiden ja yritysten tarpeisiin räätälöityä muuntokoulutusta, vapautuneen ICT-osaamisen tuotteistamista vientikelpoiseksi ja Suomen osaamisen markkinoimista kansainvälisille ICT-yrityksille.
Malinen arvostaa ehdotuksia nopeasta käynnistämisestä ja huomauttaa, ettei osaaminen saa kadota.
– Osaamista ei saada palkkoja polkemalla eivätkä palkanalennuspuheet auta osaamisen kehittämiseen. Sen sijaan osaamisen kehittäminen lisää tuottavuutta.
Työryhmä suosittaa ripeätä käynnistystä
Työryhmän ehdottaa neljää kriittistä polkua alkuvaiheeseen. Ensinnäkin rakennetaan yhtenäinen kansallinen it-palveluarkkitehtuuri, jonka avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen.
Toiseksi käynnistetään kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. Ohjelman vuosikustannus on 20 miljoonaa euroa.
Kolmanneksi uudella rahoitusohjelmalla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Ohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin 25–40 miljoonan euroa.
Neljänneksi varmistetaan pitkäjänteinen kehittämistapa. Työryhmä esittää valtioneuvoston kansliaan perustettavaa ICT-asiantuntijaryhmää, joka seuraa ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista.
Työryhmän ehdotukset vaativat valtiolta yhteensä 55–70 miljoonan euron rahoitusta. Lisäksi kustannuksia kasvattavat yrityksille suunnatut verokannustimet.
Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto Kuvat: Shutterstock
