Iceyen satelliitteja lähetetään avaruuteen.
Iceyen X1-satelliitti kiertää maapalloa.
Insinööri-lehti tekniikka

Avaruusnetti voi käynnistää etätyön toisen tulemisen

Viidennen sukupolven mobiiliverkot ja matalan kiertoradan satelliittiverkot täydentävät tulevaisuudessa toisiaan.

Tiedonsiirto paranee tulevaisuudessa etenkin harvaan asutuilla alueilla sekä matkustaessa ilmassa ja merellä. Visio perustuu VTT:n, Euroopan avaruusjärjestö Esan ja saksalaisen tutkimusorganisaation yhteistyöhön.

– Hyvä internetyhteys mahdollistaa kaikenlaista myös pienillä paikkakunnilla. Tällä hetkellä satelliittiyhteys on liian kallis, mutta jos hinta saadaan kilpailukykyiseksi maanpäällisen verkon hintaan verrattuna, ihmisiä voi siirtyä mökeille ja maaseudulle tekemään töitä, pohtii avaruustutkimusta koordinoiva Marko Höyhtyä.

Satelliittiverkko tarjoaa etenkin maanpäällisiin verkkoihin integroituna luotettavan tietoliikenteen erilaisille koneille, kuten autonomisille autoille, laivoille, lentokoneille, työkoneille ja teollisuuden laitteille. Itseohjauksen lisäksi etäkäyttö vaatii luotettavaa yhteyttä vaikeapääsyisiin paikkoihin.

5g-mobiiliverkon pullonkaulana on ollut se, ettei sitä kannata kustannussyistä rakentaa arktiselle alueelle tai erämaihin. Satelliitit sen sijaan tarjoavat yhteyden näillekin alueille. Satelliittiyhteys on nykyisiä viranomaisyhteyksiä nopeampi, joten viranomaiset voivat kerätä entistä monimutkaisempaa dataa syrjäseuduilta.

Käyttö edellyttää tutkimusta

Visio ei ole vielä toteuttamiskelpoinen vaan vaatii vielä tutkimusta. Lupaaviin tiedonsiirtoteknologioihin kuuluu optiikka, joka kuluttaa vähän energiaa mutta siirtää nopeasti dataa.

Toinen kehityskohde on älykäs reititys. VTT kehittää tekniikkaa, jonka avulla tieto liikkuu kuhunkin tarkoitukseen nähden järkevintä reittiä pitkin automaattisesti. Nokialla on osaamista esimerkiksi tukiasemista, joista se voi kehittää satelliittien maa-asemia.

– Käyttäjän ei tarvitse silloin tietää, minkä verkon kautta tieto liikkuu, Höyhtyä visioi.

Muihin verkkoihin integroidut satelliittiyhteydet sisältävät monia tietoverkkohyökkäyksille alttiita rajapintoja. Tietoturvaan liittyvää osaamista riittää myös Suomessa.

Avaruustoiminta työllistää satoja

Pelkästään Euroopassa avaruussovellusten parissa työskentelee arviolta 200 000 henkeä. Suomessa avaruusteknologia työllistää satoja henkilöitä. Suurimpia työnantajia ovat RD Welho ja Iceye. VTT:nkin avaruusosaajien määrä lähentelee sataa.

Suomessa on tehty tähän mennessä ainakin viisi standardikokoista cube-satelliittia, jotka ovat päässeet avaruuteen. Yhtä monta on kehitteillä. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu tietoliikennettä varten.

Satelliittinettiyhteyksiä matalilla kiertoradoilla aikoo tarjota vielä tämän vuoden aikana ainakin kaksi kansainvälistä yritystä. SpaceX-yhtiön Starlink-palvelun on tarkoitus toimia laajasti maailmalla ja OneWebin yhteys pohjoisilla leveysasteilla.

– Niiden hinnan pitäisi olla kilpailukykyinen verrattuna maanpäälliseen verkkoon. Saa nähdä, kuinka lähelle se osuu todellisuutta eikä jää pelkäksi markkinaporinaksi, Höyhtyä odottaa.

Internetyhteys on yhä kallis poikkeuksellisissa oloissa. Lentokoneessa nettiyhteydestä voi joutua maksamaan 7,95–19,95 euroa Finnairilla. Samalla rahalla maanpinnalla saa nettiyhteyden noin kuukaudeksi.

VTT:n avaruustutkimusta esitellään laajemmin Finnish Satellite Workshop -tapahtumassa Espoossa 20.-22. tammikuuta.

Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Iceye