Maailmassa on jälleen käynnissä vallankumous. Pelko ja huoli pois, en ole kaivelemassa minkään aatteen hautakammioita. Kysymyksessä on taas yksi teollinen – tai tekniikan – vallankumous.
Tekniikan kehittyminen on mullistanut ihmisten elämää useaan kertaan. Maanviljelyksen loppuminen, painokone, höyrykone, lentäminen ja internet noin muutamina esimerkkeinä. Kaikkia yhdistää se, että näihin mullistuksiin on liittynyt suurta epävarmuutta sekä vastustusta.
Maanviljelyksen keksimisestä en voi olla varma, mutta ehkä silloinkin joku metsästäjäkeräilijä on pitänyt mekkalaa ja kertonut, kuinka tämä pirullinen keksintö tuhoaa kulttuurin, elämäntavan ja vie hänen työpaikkansa. Ainakin näin on tapahtunut muissa tapauksissa.
Toistaiseksi yksikään vallankumouksista ei kuitenkaan ole toteutunut pahimpien uhkakuvien mukaisesti. Ihmisiltä eivät ole loppuneet työt, eikä maailma ole muuttunut yhdessä yössä. Jotkin ammatit ovat kyllä loppuneet kokonaan tai muuttuneet niin peruuttamattomalla tavalla, että kyse on samasta asiasta. Maailmakin on muuttunut, mutta asteittain ja lopulta sitten vähemmän kuin on sekä visioitu että pelätty.
Tekoäly voi vahvistaa merkityksellisyyden tunnetta työssä.
Nyt ainakin mediaa seuraamalla tulee tunne, että moni uskoo tällä kertaa olevan toisin. Koneoppiminen, tekoäly, tulee muuttamaan kaiken. Asiantuntijatyö, sellaisena kuin me sen tunnemme, loppuu. Tuotantoketjut muuttuvat. Lopulta koneet myös ottavat vallan. Historia ei tue tätä näkemystä. Mutta voi tietenkin myös olla niin, että tällä kertaa kaikki on toisin.
Vaikka tälläkin kertaa kävisi niin, että vallankumous jää suutariksi ja muutokset pienemmiksi kuin on uumoiltu, se ei tarkoita, ettei mitään pitäisi tehdä. Tekoäly mahdollistaa paljon sellaisia asioita, joissa on syytä sekä käydä eettistä keskustelua että varmistaa ihmisten oikea kohtelu. Esimerkiksi ihmisten kone- ja ohjelmistopohjaista valvontaa pitää selkeästi rajoittaa.
Tekoäly ei myöskään viene kaikkien työpaikkoja. Mutta he, jotka osaavat hyödyntää tätä teknologiaa työssään, voivat hyvinkin viedä heidän työpaikkansa, jotka näin eivät osaa tehdä. Tälle kehitykselle löytyy verrokit myös historiasta. Siksi koulutukseen ja osaamiseen pitää panostaa riittävästi. Sama pätee varmasti joihinkin ammatteihin.
Tekoälyn vaikutus työelämään ei ole valmiiksi kirjoitettu tarina, sen lopputulosta ei tiedetä. Sen suunta riippuu siitä, miten teknologia otetaan käyttöön, miten siihen suhtaudutaan ja miten siihen valmistaudutaan. Kun tekoälyä käytetään viisaasti, se voi vahvistaa hyvinvointia, tehokkuutta ja merkityksellisyyden tunnetta työssä.
Muutosta ei voi estää – mutta sen muotoon voimme vaikuttaa.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
