Tänä syksynä käyty kiista henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä on monella tapaa ollut eriskummallinen. Kiistassa ovat törmänneet niin säröillä olevat luottamussuhteet, toimintatapojen murros, kiivas retoriikka ja näkemykset työelämän suunnasta.
Nyt asiassa on saavutettu välirauha. Maan hallitus löysi lopulta viisauden ja kuunteli eri osapuolia ja muutti esitystään tavalla, joka näyttää ratkaisevalta. Ongelmalliset rajaukset tietyn kokoisiin yrityksiin ovat poissa ja esitetty sanamuutos lakiin on maltillinen.
Nykyinenkin työsopimuslaki lähtee siitä, että henkilöperusteisten irtisanomisen kohdalla tehdään kokonaisarviointia. Yrityksen koko on ollut osa tätä arviointia. Nyt tämä kirjoitetaan hallituksen esityksen mukaan lakiin auki.
Toki on niin, että lakitekstin muuttaminen muuttaa aina tulkintaa ja sitä myöten oikeuskäytäntöä. Siksi on tärkeää, että lain perustelut tukevat yhdenvertaista ja hyvää kohtelua. Siksi työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet yhteistä valmistelua, jotta asia menisi päätöksen ilman uusia ongelmia.
En edelleenkään usko, että tämä muutos edistää merkittävästi työllisyyttä. Hallituksen edellistä lakiesitystä arvioinut lainsäädännön arviointineuvosto kaipasi myös lisää perusteluja tällä näkemykselle. Oleellista on kuitenkin saavutettu yhteisymmärrys.
Asia voi vielä muuttua takaisin riitaiseksi, jos työmarkkinajärjestöjen viestiä ei ymmärretä. Lain perustelut ovat tärkeitä, niiden kautta ei voida kuitata sitä, mikä varsinaisesta tekstistä hävisi. Yhteinen valmistelu merkitsee yhteistä valmistelua, jossa saavutetaan yhteinen ymmärrys asiasta. Hätäinen kokous kampaviinerin ääressä ei riitä.
Odotan mielenkiinnolla tulevaa aikaa, jolloin tästä syksystä kirjoitetaan muistelmia. Ehkä niistä viimein selviää, kuka esitti mitäkin ja miksi. Tällä hetkellä minulle on hyvinkin epäselvää, miksi juuri tästä asiasta piti hallituksen toimesta tehdä näin iso näytelmä. Vaihtoehtona olisi ollut esimerkiksi muiden työllisyyttä edistävien toimenpiteiden tekeminen yhdessä eri osapuolten kanssa riitelyn sijasta.
Mutta juuri nyt tilanne näyttää sopimisen voitolta. Kun osapuolet alkavat kuunnella toisiaan eivätkä aja härkäpäisesti alkuperäistä näkemystään, syntyy sopimista. Kuten aiemmin olen todennut, riitelemällä saa riitaa, sopimalla sopimuksia.
Toivotaan, että sopiminen voitti lopullisesti.
Petteri OksaInsinööriliiton edunvalvontajohtaja
