Tekoäly muuttaa luottamusmiehen työtä kahdella tavalla: se on uusi neuvottelun ja valvonnan kohde työpaikalla, mutta samalla siitä tulee myös luottamusmiehen oma työväline. Suomessa tutkimusten mukaan tekoäly muuttaa ennen kaikkea työn sisältöä ja työn tekemisen tapoja enemmän kuin työpaikkojen määrää, mikä korostaa luottamusmiesten roolia muutoksen hallinnassa.
Tekoälystä tulee uusi yhteistoiminnan alue luottamushenkilöiden ja työantajan väliseen keskusteluun. Aiemmin luottamushenkilöt neuvottelivat esimerkiksi työajoista, palkkauksesta ja organisaatiomuutoksista. Nyt keskusteluun tulee lisäksi tekoälyn käyttöönotto työpaikalla, työntekijöiden koulutus ja osaamisen kehittäminen, vaikutukset työtehtäviin ja työnjakoon sekä henkilöstön osallistuminen muutosten suunnitteluun. Työnantajan kannattaa käsitellä merkittäviä tekoälyyn liittyviä muutoksia yhteistoiminnassa henkilöstöedustajien kanssa, koska se vaikuttaa työn sisältöön, osaamistarpeisiin ja henkilöstön asemaan.
Tekoälyn tuleminen laajentaa myös luottamushenkilöiden valvontatehtäviä. Luottamushenkilön on entistä useammin arvioitava, käytetäänkö tekoälyä työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi käytetäänkö tekoälyä työvuorojen suunnittelussa, arvioiko algoritmi työntekijöiden suoriutumista, kerätäänkö työntekijöistä tarpeettomasti henkilötietoja ja voiko tekoälyyn perustuva päätös syrjiä jotakin työntekijäryhmää. Tässä korostuvat myös tietosuojan ja EU:n tekoälysääntelyn tuntemus.
Tärkeää on kuitenkin, että tekoälyn vastaukset tarkistetaan.
Osaamisen puolustamisesta tulee myös keskeinen tehtävä, koska työn sisältö muuttuu nopeammin kuin työntekijöiden osaaminen kehittyy. Luottamushenkilö joutuu entistä useammin vaatimaan koulutusta tekoälyn käyttöön, aikaa uuden oppimiseen, työnkuvien päivittämistä ja oikeudenmukaisia siirtymiä uusiin tehtäviin.
Luottamushenkilö voi tietysti hyödyntää tekoälyä myös omassa tehtävässään. Hyvin käytettynä tekoäly voi säästää paljon aikaa rutiineissa ja antaa aikaa muun muassa edustettavien kohtaamiseen. Tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi työehdoista kysymisessä, jäsenviestinnässä, neuvotteluihin valmistautuessa argumenttien kokoamiseen ja vaikeaa juridista tekstiä sisältävien lakitekstien tiivistämiseen ymmärrettäväksi.
Tärkeää on kuitenkin luottamushenkilön oma osaaminen, ettei tekoälyn vastauksia käytetä sellaisenaan, vaan ne tarkistetaan aina työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä.
Yhteenvetona voisi mainita, että tekoäly asettaa luottamushenkilöille uusia osaamisvaatimuksia. Tulevaisuuden luottamusmieheltä vaaditaan aiempaa enemmän tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, tietosuojan tuntemusta ja algoritmisen päätöksenteon vaikutusten arviointia.
Pitää osata myös vaatia työnantajalta selvityksiä tekoälyn käytöstä, joka koskee henkilöstöä, kuten sitä, mihin dataan tekoäly perustuu, kuka vastaa virheellisistä päätöksistä ja kuinka työntekijä voi riitauttaa tekoälyn tekemän arvion.
Timo Veijola
Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Nokia Solutions and Networks Oy:ssä