Ranskalainen markiisitar Émilie du Châtelet (1706–1749) ennakoi infrapunasäteilyn ja valon olemuksen keksimistä, formalisoi liike-energian kaavan ja ranskansi Newtonin fysiikan. Châtelet’lla oli myös aikansa moraalin kannalta arveluttava puolensa ja karu kohtalo, mutta palataanpa niihin myöhemmin.
Châtelet tulee ensimmäisenä Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin mieleen historian jännittävistä matemaattis-luonnontieteellisellä alalla loistaneista naisista. Pettersson kokosi kesällä Historian jännät naiset -sarjan, johon kuuluu 77 erilaista hahmoa. Monet heistä uursivat luonnontieteiden ja teknologian uraa.
– Paitsi, että historian jännillä naisilla on hienoja tieteellisiä meriittejä, heillä oli myös muuta elämää, Pettersson vihjaa.
Tekniikan kehitystä värittäneet naiset osoittavat, että myös tytöistä voi tulla tekniikan alan taitajia. Tyttöjen kiinnostuksen herättämisen keinoja pohditaan tänään Insinööriliiton, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin Tytöt ja tekniikka -seminaarissa Turussa. Insinööri-lehti kirjoitti seminaarisarjan ensimmäisestä tilaisuudesta keväällä.
Tämä on Émilie du Châtelet (1706-1759), matemaatikko, fyysikko, filosofi ja uhkapeluri, joka ennakoi infrapunasäteilyn olemuksen, formalisoi liike-energialle kaavan, käänsi ja paranteli Newtonia sekä piti rakastajinaan aikakauden kuuluisimpia neroja. ->#historianjännätnaiset pic.twitter.com/zMJbFwU1wQ
— Maria Pettersson (@mariapetterss0n) June 23, 2019
Malli pitää saada lapsena
Pettersson vierastaa ajatusta käyttää hänen kokoamiaan tarinoita tyttöjen esikuvina. Tarkoitus oli koota kiinnostava lukupaketti eikä katalogia mallikelpoisista ihmisistä.
Tyttöjen tulee Petterssonin mielestä nähdä jo lapsena, että stem-alat eli luonnontieteiden ja insinöörityön alat sopivat kaikille.
– Jos pienenä törmää esimerkiksi Hypatiaan, joka oli kreikkalainen matemaatikko ja filosofi, se normalisoi ajatusta, että myös naiset kuuluvat stem-aloille.
Jännittävien naisten joukkoon Pettersson lukee muun muassa tietokoneohjelmoinnin keksijänä pidetyn Ada Lovelacen, ydinfission keksineen Lise Meitnerin ja palamisen ilmiön keksineen Marie-Anne-Pierrette Paulzen. Persoonat ja elämäntapahtumat ovat hyvinkin värikkäitä.
– Todelliset ihmiset, joissa on harmaan eri sävyjä, ovat kiinnostavampia kuin ylväät esikuvat, Pettersson tuumii.
Kiinnostus historian naiskohtaloihin muhi Petterssonilla jo lapsuudessa. Hän ahmi pienenä tietosanakirjoista artikkeleita naisista, koska ne olivat harvinaisia.
Châtelet koki karmean lopun
Historian jännien naisten sarjassa on paljon moraalisesti kyseenalaisia hahmoja ja raakoja kohtaloita. Kuulemma jotkut vanhemmat lukevat tarinoita lapsilleen mutta siistittyinä.
– Nämä eivät ole mitään lasten kamaa, Pettersson varoittaa.
Samaa voi sanoa fyysikkona kunnostautuneesta Émilie du Châtelet’sta, joka käytti sumeilematta hyväkseen matemaattisia kykyjään uhkapelaamiseen ja rakastajiin. Avioliittonsa ulkopuolella du Châtelet’lla oli ainakin neljä aikansa kuuluisuuksiin luettua rakastajaa.
– Tietysti on mahtavaa, jos tytöt innostuvat fysiikasta siksi, että Émilie du Châtelet oli fyysikko, mutta oliko hän uhkapeleineen ja rakastajineen esikuvallinen ihminen, Pettersson kyseenalaistaa.
Châtelet koki vieläpä karmivan lopun. Hänellä oli suhde runoilijan kanssa, ja sen seurauksena hän tuli raskaaksi 42-vuotiaana. Kuusi päivää synnytyksen jälkeen hän menehtyi veritulppaan.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Quentin de La Tour
