Paneeliin osallistuivat Paula Risikko, Heikki Rasku, Marita Viljanmaa, Tiia Pentinmäki, Ossi Viljanen ja Tuulia Kuoppamäki.
Marita Viljanmaa haluaa tekniikan alalle parhaat tekijät.
Tuulia Kuoppamäki taisteli tiensä insinööriksi ilman ympäristön tukea.
Tytöt ja tekniikka -seminaari järjestettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Frami-kampuksella.
Insinööri-lehti työmarkkinat

Tytöt tarvitsevat esikuvia tekniikan alalta

Naisten osuus insinöörialoilla voi kasvaa, kun työn tärkeys ja naispuoliset roolimallit pääsevät esiin.

Insinööreistä 16 prosenttia on naisia, eikä heidän osuutensa ole juuri muuttunut vuosikymmenessä. Kuusi panelistia haki ratkaisuja jakauman tasoittamiseksi Insinööriliiton eilisessä Tytöt ja tekniikka -seminaarissa Seinäjoella.

Panelistit pitivät tärkeänä, että tekniikan alaa brändätään eri tavalla kuin ennen. He arvelivat, että työtehtävien sisältöä tunnetaan huonosti, ja työn merkitystä ei ymmärretä.

– Tekniikan ala voisi houkutella tyttöjä sillä, että alaa mainostettaisiin pehmeämmillä arvoilla eli ympäristönäkökulmilla, kestävällä kehityksellä ja pienemmällä hiilijalanjäljellä tai että hoitoalalla helpotetaan tekniikalla nostoja ja siirtoja, pohti Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutuspäällikkö Marita Viljanmaa.

– Moni tietää, mitä lääkäri tekee, muttei tiedä, mitä insinööri tekee. Sitä pitäisi tuoda julki, jotta tytöt voisivat kokea tekniikan alan merkitykselliseksi ja tärkeäksi, pohti tietotekniikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tiia Pentinmäki.

Ruotsin mallin mukaisia sukupuolikiintiöitä panelistit eivät kannattaneet. Ne saattaisivat joissakin tapauksissa vähentää pätevien miesten pääsyä alalle.

– En ole sukupuolikiintiöiden takana vaan sen, että kaikille aloille hakeutuvat parhaimmat tulevaisuuden tekijät, Viljanmaa perusteli.

Pappa vaihtoi renkaita

Panelistit hakivat selityksiä alojen sukupuolittuneisuuteen lapsuudesta ja peruskoulusta. Piilevät asenteet alkavat muokata valintoja jo varhain.

– Kun puhutaan sukupuolineutraalista kasvattamisesta, tarkoitetaan sitä, että lapset saisivat tasa-arvoiset mahdollisuudet kokeilla erilaisia aktiviteetteja ja valita niistä mieluisensa, sanoo Junkkarin tuotantopäällikkö, automaatioinsinööri Tuulia Kuoppamäki.

Tyttönä hän ei saanut ympäriltään juuri tukea ammatinvalintaansa, vaikka hän osoitti teknisiä taipumuksia jo nuorena.

– Valokuva-albumissa on kuva, jossa olen 3-vuotias ja vaihtamassa papan kanssa autonrenkaita.

Kuoppamäki haluaa, että tyttöjä sparrataan ja tutustutetaan tekniikan alalle ja oikeaan työhön.

– On tärkeää, että on naissparraaja, esikuva, johon tytöt voivat samastua ja ajatella sitä kautta, että tuota työtä minäkin voisin tehdä.

Tytöt pärjäävät koulussa

Osaamisen erot eivät selitä sukupuolittuneisuutta. Suomalaiset tytöt päihittävät vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen mukaan pojat selvin numeroin sekä luonnontieteissä että matematiikassa.

Naisten osuus tekniikan ja ict-alan koulutuksessa on ollut vuosikymmenen ajan vajaat 20 prosenttia. Vastaavasti naisia on suhteellisesti eniten hoiva- ja kasvatusalan ammateissa.

– Eriytyminen koulutusaloittain, toimialoittain ja ammateittain vahvistaa sukupuolistereotypioita ja kaventaa miesten ja naisten valinnanmahdollisuuksia työmarkkinoilla, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.

Myös tekniikan alojen sisällä segregaatio näkyy voimakkaasti. Miesvaltaisia aloja ovat mekaniikka, metalliala, elektroniikka ja automaatio. Naisvaltaisia aloja ovat tekstiilitekniikka ja elintarvikeala.

Kauhanen muistuttaa, että eriytyminen heikentää ihmisten hakeutumista aloille, joilla heillä olisi eniten lahjoja. Lisäksi naisvaltaisten alojen palkat ovat huonompia kuin miesvaltaisilla aloilla.

Muutosta ei näytä tapahtuvan vielä lähivuosina. Vuonna 2016 tehty Nuorisobarometri selvitti nuorten toiveammatteja, ja jakauma heijasteli nykytilannetta.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola