Oikeus ei kuitenkaan tuominnut toimitusjohtajalle rangaistusta, koska käräjäoikeus piti rikosta vähäisenä. Silti yhtiö kohdisti oikeuden mukaan perusteetta kameravalvontaa yksittäisiin työpisteisiin.
Kameravalvonnasta oli huomauttanut helmikuussa 2020 työsuojelutarkastuksen tehnyt viranomainen. Asiaa yritettiin selvittämään työnantajan kanssa, mutta puute ilmeni uudessa tarkastuksessa huhtikuussa 2021. Tämän jälkeen työsuojeluviranomainen teki poliisille ilmoituksen epäilystä yksityisyyden suojan rikkomisesta.
Kamerat oli kohdistettu niin, että ne kuvasivat hallia ja piha-aluetta. Kamerat eivät kohdistuneet suoraan yksittäisiin työpisteisiin, joskin myös niitä näkyi kuvassa.
Työnantaja perusteli kuvaamista vaaratilanteiden ehkäisemisellä. Oikeus katsoi, ettei työtapaturmien jälkikäteinen tarkastelu ollut vaaran ehkäisemistä. Myös omaisuuden suojelua oikeus ei pitänyt oikeana perusteena.
Oikeus katsoi, että jatkaessaan puheeksi otettua toimintaansa työnantaja toimi rangaistavalla tavalla. Teko oli kokonaisuutena kuitenkin sen verran vähäinen, ettei rangaistusta annettu.
Käräjäoikeus huomauttaa, että kameravalvonnasta on niin vähän oikeustapauksia, että jokainen uusi tuomio on avuksi yksityisyyden suojaa koskevan lain tulkinnassa työelämässä.
Tuomio annettiin 2. kesäkuuta eikä ole vielä lainvoimainen.
Kuva: Oliver Hoffman /Mostphotos
