Puu on hengittävä materiaali, eli se voi kastua ja kuivua. Vaikka ilmiö on luonnollinen ja arkinen, harva tietää, että samalla syntyy hieman sähköä.
Tällaista biosähköä syntyy niin vähän, ettei sillä ole käytännön merkitystä. KTH:n tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet käsittelemään puuta niin, että sähköä syntyy selvästi luonnollista prosessia enemmän.
Biosähkön tuotantoon vaikuttavat muun muassa pinta-ala, tiheys, vedenjohtamiskyky sekä vesiliuoksen koostumus. Näitä tekijöitä säätämällä tutkijat ovat onnistuneet kymmenkertaistamaan sähköntuotannon.
Tekniikalla on mahdollista tuottaa voltin jännite ja 1,35 mikrowatin teho neliösenttimetriä kohden. Teho riittää pienten laitteiden, kuten ledin tai peruslaskimen käyttöön.
Kannettavan tietokoneen käyttämiseksi tarvittaisiin noin neliömetrin verran senttimetrin paksuista puupintaa ja noin kaksi litraa vettä.
Virtaa riittää puusta pariksi kolmeksi tunniksi ennen kuin tuotanto hiipuu. Puu kestää noin kymmenen kastelukertaa ennen kuin suorituskyky alkaa sakata. Tämän jälkeen käsiteltyä puuta voidaan käyttää muiden puupohjaisten tuotteiden, kuten biokomposiittien, raaka-aineena.
Kaupallisesti kiinnostaviin sovelluksiin keksintö ei vielä riitä, mutta kehitystyö voi jatkua.
Kuva: Jonas Garemark /KTH
