– Kyseessä on arvovalinta, joka takaa koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen perustuvan menestyksen tulevaisuudessa. Innovaatiopolitiikkaa on tehostettava ja yhteistyötä lisättävä hallinnon, korkeakoulujen, yliopistojen sekä yritysten ja muiden sidosryhmien välillä, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan investoitiin Suomessa vuonna 2011 yli seitsemän miljardia euroa. Vuonna 2017 siihen investoitiin enää 6,2 miljardia eli noin 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lasku on johtunut erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan supistumisesta.
– Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan uusia tukimuotoja ja yhteistyötä suurempien yritysten kanssa, Vuorenkoski sanoo.
Uusia työpaikkoja ei synny pelkästään uutta teknologiaa käyttämällä, vaan se vaatii myös uuden teknologian aktiivista kehittämistä.
– Pitää muistaa se tosiasia, että teknologian mahdollisuuksia ei päästä täysin hyödyntämään, ellei yrityksen henkilökunnan koulutukseen ja osaamisen ylläpitoon panosteta. Tähän on ehdolla monia malleja, joita pitää vertailla ja työstää omaan yritykseen toimivaksi kokonaisuudeksi, toteaa puheenjohtaja Samu Salo Insinööriliitosta.
Kantar TNS toteutti joulukuussa 2018 Akava Worksin toimeksiannosta kyselyn teknologian vaikutuksista korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen työhön. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, hävittääkö teknologia Suomesta enemmän työtä kuin luo.
Korkeakoulutetuista 34 prosenttia uskoi, että teknologinen kehitys hävittää parissa vuodessa enemmän työpaikkoja kuin luo uusia. Ylimmän johdon parissa näkemys työn häviämisestä oli huomattavasti suurempi kuin asiantuntijoiden, toimihenkilöiden ja työntekijöiden keskuudessa.
– Suomessa pitää asennoitua niin, että teknologinen kehitys on ratkaisu ja mahdollisuus, ei ongelma. Teknologia ja siihen panostaminen ei ole mikään erillinen hanke, vaan se pitää juurruttaa osaksi jatkuvaa tekemistä, Salo sanoo.
Kuva: Ivan Tykhyi /Mostphotos
