– Hallituksen ministerit moittivat palkansaajajärjestöjä siitä, että niillä ei ole ollut neuvotteluhalua työelämän muutoksista, heikennyksistä ja leikkauksista. Ei se neuvotteluhalusta kiikasta. Missä on se pöytä, jossa näistä olisi voinut tai voi neuvotella. Ainakaan minä en sellaisen olemassaolosta tiedä, Salo sanoo.
Hänen mielestään kolmikantaiset, yhtä yksittäistä asiaa varten nimetyt lainsäädäntötyöryhmät eivät huutavaa keskustelu- ja neuvottelutarvetta täytä. Hallituksen ohjelman työelämäheikennysten lista on hengästyttävän pitkä ja osa niistä on kirjoitettu niin, että lopputulos on jo etukäteen selvä.
– Esimerkiksi työrauhaa koskevan kokonaisuuden suhteen palkansaajilla on ei ole mitään voitettavaa. Työnantajien ei edes kannata asioista neuvotella, koska hallitus on esityksellään tarjoamassa työnantajille todellisen lottovoiton, Salo sanoo.
Puheenjohtaja Salo painottaa, että Insinööriliitto ei vastusta hallitusta, ainoastaan osaa hallitusohjelman kirjauksista. Insinööriliitto pidättää itselleen oikeuden vastustaa eri keinoin jäseniä koskevia työelämän heikennyksiä, joita ajetaan yksipuolisella sanelulla, ei osapuolten välisillä neuvotteluilla.
– Olivat esitykset mitä tahansa, niistä voi aidosti neuvotella, jos sellaiseen tarjotaan tilaisuus ja pöydällä on myös tasapainottavia elementtejä. Nyt neuvotteluja ei ole edes yritetty, neuvottelupöytäkin on hukassa ja vaihtoehtoja ei edes kuunnella.
Salo huomauttaa, että SAK ja sen jäsenliitot eivät ole koko palkansaajaliike eikä ay-liikkeen ja vasemmiston välillä todellakaan ole yhtäläisyysmerkkiä. Merkittävä osa hallituksen listalla olevista heikennyksistä ja leikkauksista osuu kaikkiin palkansaajiin, yhtä lailla siis myös korkeakoulutettuihin.
– Niitä vastustamme ja haluamme etsiä vaihtoehtoja, jos siihen tarjotaan tilaisuus, mutta yksipuoliseen saneluun emme taivu emmekä katso sellaista vain vierestä. Insinööriliitto on aina valmis neuvottelemaan, mutta olemme aloittaneet myös muiden toimien valmistelun, Salo sanoo.
