Akavan luottamusmiesbarometrin mukaan vain 34 prosentissa niistä yrityksistä, joissa on akavalainen henkilöstön edustaja, on hallintoedustus yrityksen hallinnossa.
– Henkilöstön hallintoedustuksen määrä on huolestuttavan pieni. Hallintoedustus mahdollistaa henkilöstön edustajille paremman tiedonsaannin yrityksen tilasta ja sen taloudellisista ja liiketoiminnallisista näkymistä, toteaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Korostamme, että avoin tiedonkulku parantaa vuoropuhelua ja luottamusta ja antaa paremmat edellytykset myös paikalliselle sopimiselle käytännössä. Jos työehdoista halutaan sopia jatkossa yhä enemmän yritystasolla, tiedonkulkua ja tasaveroisempaa neuvotteluasemaa yrityksissä on parannettava, Murto jatkaa.
Luottamusmiesbarometri kertoo, että 37 prosentin mukaan yrityksessä ei ole järjestetty henkilöstön hallintoedustusta, koska työnantaja ei ole tätä tahtonut, ja 40 prosentin mukaan siksi, että yrityksessä on alle 150 työntekijää. Viidenneksen mukaan työpaikalla ei olla tietoisia tällaisesta oikeudesta. Vain kuuden prosentin mukaan työntekijät eivät ole halunneet henkilöstön hallintoedustusta.
– Tulokset tukevat käsitystämme, että hallintoedustuksen nykyinen soveltamisalaraja 150 on liian korkea. Muissa Pohjoismaissa soveltamisen alaraja on joko 25 tai 30. Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä yleisempiä. Yrityksistä noin 98 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä, ja niissä työskentelee noin 637 000 työntekijää, Murto toteaa.
Luottamusmiesbarometrin tulosten perusteella tiedonsaanti työpaikoilla on aivan liian heikkoa. Vain puolet henkilöstöedustajista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että työnantajalta saa riittävästi tietoa neuvoteltavista asioista, ja 40 prosenttia oli täysin tai osittain sitä mieltä, että työnantaja kertoo neuvoteltavista asioista riittävän aikaisin. Säännöllisesti tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta sai 66 prosenttia vastaajista ja kehitysnäkymistä 60 prosenttia vastaajista.
Edustamiensa työntekijöiden palkoista sai säännöllisesti tietoa alle viidennes vastaajista. Noin viidennes ei saa lainkaan tietoa edustamiensa työntekijöiden ansiokehityksestä, palkkatasosta tai tulospalkkioista.
– Katsomme Akavassa, että lain soveltamisalaraja on laskettava 50:een. Lain ulkopuolelle jäisi tällöinkin yhä valtaosa yrityksistä. Jotta asenteet tiedonkulussa ja henkilöstön osallisuudessa muuttuvat, lainsäädäntöä on muutettava, Murto sanoo.
Akavan luottamusmiesbarometrin kyselyaineisto kerättiin tammikuussa. Kyselyyn vastasi liki 1 100 akavalaista henkilöstön edustajaa neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO:n sopimusaloilta.
Henkilöstön hallintoedustusta koskeviin kysymyksiin vastasivat YTN:n sopimusaloilla yrityksissä työtä tekevät henkilöstön edustajat, joita oli 425. Luottamusmiesbarometrin aineistossa 32 prosenttia yrityksistä on alle sadan henkilön yrityksiä, 35 prosenttia 100–450 henkilön yrityksiä ja 33 prosenttia yli 450 henkilön yrityksiä. Aineiston mediaaniyrityksessä työskenteli 205 henkeä.
Kuva: Ninel Naidiuk /Mostphotos
