Hallitus päättää elokuun lopussa kautensa viimeisestä budjetista eli vuoden 2023 budjetista. Akava odottaa budjettiriihikannanotossaan, että hallitus kasvattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suunniteltu t&k-rahoituslain muutos tekee tki-rahoituksesta lakisääteisen menon. Se tuo rahoitukseen pitkäjänteisyyttä. Tavoitellusta neljän prosentin tki-panostusten tavoitteesta voidaan poiketa vain muuttamalla lakia.
– Pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa on ollut hankala rakentaa esimerkiksi yrityksissä ja korkeakouluissa, kun julkinen rahoitus on osin muodostunut lisätalousarvioihin sisällytetyistä kertapäätöksistä. Saamme rahoituslain avulla näkymän vuoteen 2030 asti, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Lausuntokierroksella oleva tki-verokannustin tuo suunnitelmallisuutta tki-kenttäämme, kun yritys voi vähentää tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksia verotuksessa eikä sen tarvitse odottaa mahdollista tukipäätöstä. On tärkeää, että verokannustimesta tulee sellainen, että se kannustaa erityisesti pk-yrityksiä lisäämään tki-toimintaansa, Sorjonen painottaa.
Julkista rahaa on käytetty usein vipuvartena tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Esimerkiksi Suomen Akatemian lippulaivaohjelma ja Business Finlandin veturihankkeet kerryttävät tki-toimintaan yksityistä rahaa satojen miljoonien eurojen arvosta.
Akava muistuttaa, että innovaatioit pitää myös ottaa käyttöön. Se edellyttää riittävästi osaavaa työvoimaa.
– Tämä heijastuu myös vihreään siirtymään. Kun esimerkiksi teknologiat ympärillämme vaihtuvat kivihiilivoimaloista hukkalämpöratkaisuihin, työntekijöiden osaamista pitää päivittää, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
Kuva: Galina Sharapova /Mostphotos
