Vanajalla kuorma hyvää santaa

Kaikella on hintansa, ja aina se jollakin tavalla määräytyy. Ja jos kyseessä on palkka, arka ei sovi olla sitä pyytäessä. Niinhän sitä kahvimainoksessakin sanotaan, ettei tarvitse olla vaatimaton.

Muistan lapsuudestani tapauksen, kun kotipihaan tarvittiin hiekkaa. Eikä pelkästään lasten leikittäväksi, vaan tositarkoituksella, pihan tasoittamiseksi. Ja niinhän isäni tuttu kuorma-autoilija, nimeltään Tapsa, toi mitä hienointa Lautaportaan salaojasantaa komealla VAK-sarjan nostoteli-Vanajalla. Oli siinä pojalla ihmettelemistä, ei niinkään sannan laadussa vaan Tapsan ajopelissä.

Kipattuaan kuorman Tapsa kipusi hytistä alas. Ja isäni tietenkin kysyi, mitäs tämä lysti maksaa.

– Anna nyt jotain, sanoi kuski, kun ei kaverilta kehdannut pyytää markkinahintaa. Isä lähti oitis tupaan. Tapsan ilme oli näkemisen arvoinen, kun sai tovin kuluttua isältä tuliaisina kouraansa parin saunavihtoja.

Sisäpiirihuumoria oli, eli totta kai kuskille annettiin kuluja vastaava korvaus. Ja jäi ne vihdatkin Tapsalle, lauantaisaunan löylyjä parantamaan.

Eli löytyihän se hiekalle oikea hinta, mutkan kautta tosin. Näin se on muuallakin. On kyseessä sitten pörssi, jokin mutkikas algoritmi tai torikauppiaan hihavakio, joka sen hinnan määrittelee.

Jokainen tapa on varmasti oikea, kunhan maksaja ja myyjä ovat tyytyväisiä. Aina ei kuitenkaan niin ole. Ei edes työmarkkinoilla. Uutta työsopimusta tehtäessä, on se sitten ensimmäinen tai vaihtaessa työpaikkaa, omaa työpanosta hinnoitellaan kuten myytävää tuotetta. Ja saattaa tämä tulla eteen myös osaamisen karttuessa tai vastuiden laajentuessa.

Harvemmin käy niin, että ostajan tarve sanelee hinnan. Mutta ei se tavatonta ole, etenkin nousukaudella tällaista ilmenee. Eikä nyt ole kyseessä elokuva, joka sai Jussi-patsaan vuonna 2003.

Rakennemuutoksen edetessä saattaa syntyä aloja, joiden osaajat ovat vähissä ja kysyntä ylittää tarjonnan. Talousteoriasta hyvinkin tuttua: Alfred Marshall on tätä ilmiötä tutkinut ja kuvannut teoksessaan Principles of Economics jo 1800-luvulla.

Mutta pitää myyjänkin olla valppaana. Vastavalmistuneelle insinöörille ei ole ihan selvää, mikä on kyseisen alan hintataso uusissa työsuhteissa. On vain harvoja työehtosopimuksia, jotka asettavat siihen viitearvon. Ja kun työehtosopimuksessa lukee, että palkka sovitaan työsopimuksella, ensimmäinen tarjous työnantajalta saattaa olla se sovittu liksa.

Joten, kun vaihdat työpaikkaa, aloitat työelämässä tai työtehtäväsi muuttuvat vaativimmiksi, sinun kannattaa pyytää ja ottaa vastaa palkkaneuvontaa. Onneksi on apua tarjolla.

Insinööriliitto tekee vuosittain palkkatutkimuksen, jolla voi usean parametrin perusteella haarukoida mahdollista ensimmäistä palkkaa. Painotan sanaa ensimmäinen, koska usein kuulee, että tehtävää ja sen palkkaa markkinoidaan lupauksella, että palkkaa tarkistetaan jonkin ajan kuluttua.

Ikävä kyllä usein kuulee myös, ettei se palkka kuitenkaan ole noussut, vaikka sitä on tarkasteltu parikin kertaa. Löytyyhän sitä moiselle toiminnalle sopivia selityksiä. Se voi olla vaikka tuleva, yrityksessä aivan kohta käyttöönotettava palkkausjärjestelmä, jota on tässä kohtaa ehdottomasti odotettava.

Niin että ei sitä työmarkkinoillakaan sovi turhan höyli olla. Voi käydä kuin santakuski-Tapsalle, kouraasi lyödään tilipäivänä kasa saunavihtoja.