Insinööri-lehti

Työkyky on kultaakin arvokkaampi

Työkyky on arvokas asia, niin henkilölle itselleen kuin työnantajalleenkin. Työkyky on niin arvokas, että tuskin kukaan on valmis luopumaan siitä mistään hinnasta. Mutta mitä se työkyky kummankin näkökulmasta on?

Työkyky ei ole sama asia kuin työhyvinvointi. Työhyvinvointi on työyhteisön ominaisuus. Sitä arvioidessa tarkastellaan yhteisön kykyä tehdä työtä turvallisesti ja terveellisessä työympäristössä, toimia ammattitaitoisesti ja tuottavasti hyvin johdetussa organisaatiossa.

Työkyky puolestaan liittyy yksilöön, hänen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja työnsä tekemiseen. Kun nämä tekijät ovat tasapainossa, työkyky on kunnossa.

Yksi tapa on kouluttaa esimiehet työkyvyn johtamiseen.

Henkilön työkyky vaihtelee työkaaren ja jopa työpäivän aikana. On helppo kuvitella, miten esimerkiksi yöuni vaikuttaa työn tekemiseen. Jaksaminen on aivan eri tasolla hyvien yöunien jälkeen kuin silloin, kun stressi tai pienet lapset ovat valvottaneet edellisenä yönä.

Työnantaja ei voi vaikuttaa kotioloihin, mutta kylläkin työoloihin. Yksilön näkökulmasta katsottuna vaikuttavia tekijöitä on paljon, osa hänen omissa käsissään. Ihminen itse vastaa esimerkiksi siitä, että ruokavalio ja riittävä liikunta auttavat tai varmistavat oman työkyvyn säilymisen.

Työnantaja voi puolestaan tehdä suunnitelmallista työkyvyn johtamista. Monien tutkimuksien mukaan se tuottaa rahaa takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina ja tuotannon keskeytymättömyytenä.

Sijoitus siis kannattaa, ja keinoja on monia. Yksi tehokkaimmista tavoista on kouluttaa esimiehet työkyvyn johtamiseen. Ei tarvitse olla psykologi, mutta pitää tunnistaa muuttuneet tilanteet.

Kehityskeskustelu on oiva paikka käydä henkilön työkykyyn liittyvää keskustelua. Jos alaisen käyttäytyminen muuttuu aikaisempaan verrattuna, kannattaa kysyä, mikä muutoksen on aiheuttanut. Keskustelu antaa mahdollisuuden kertoa esimerkiksi liiallisesta työkuormituksesta tai työvälineidensä toimimattomuudesta.

Työkykyä yritetään vaalia myös lakisääteisillä suunnitelmilla. Laki määrittelee minimitason, mutta mikään ei estä sen ylittämistä.  Yksinkertaisimmillaan henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen voi käydä varmistamalla koulutussuunnitelmassa jokaiselle työntekijälle riittävä laite- ja järjestelmäkoulutus oman tehtävänsä hoitamiseen.

Koulutus ja ammattitaidon kehittäminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa joudutaan ottamaan haltuun muuttuneet prosessityöt, oppimaan analytiikkaa tai hallitsemaan uusia digitaalisia järjestelmiä. Muutostilanne stressaa varmasti vähemmän, kun on saanut kunnon koulutuksen ennen muutoksen käyttöönottamista.

Pelkät suunnitelmat eivät tietenkään riitä. Yrityksen johdon on sitouduttava työkyvyn johtamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Käytännön toimenpiteisiin pitää satsata sekä rahaa että aikaa, on kyse sitten työterveyshuoltosopimuksen ikäkausitarkastuksista, työsuojelun yhteistoiminnasta tai lakisääteisistä suunnitelmista konkreettisine toimenpiteineen.

Parhaimmillaan työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö tuottaa työnantajalleen kuusinkertaisen tulon työkyvyn ylläpitämiseen sijoitettuihin rahoihin verrattuna. Se on paljon rahaa, siis kannattavaa.

Anu Kaniin
Insinööriliiton työehtoasiantuntija