Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuuden työelämään. Vaikutus on merkittävä, halusimme tai emme, ja muutos ei vitsailemalla taltu.
Ilmastonmuutoksessa merkittävintä ei ehkä ole lämpötilan nousu, vaikka sillä omat haittansa ja hyötynsä onkin. Tärkeintä on, että lämpötilan nousu pysyy rajoissa, joissa voimme vielä jatkaa eloamme tutulla pallollamme. Kukapa ei sopivan lämpimästä kesästä pidä.
On selvää, että muutoksen myötä syntyy uusia ammatteja tai ainakin töitä, jollaisia ei aiemmin ole edes ollut tai tarvinnut tehdä ja suunnitella. Selvää on, että myös työvälineet muokkautuvat energiatarpeeltaan taloudellisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi.
Mahtavatko vesimyllyt palautua koskien rannoille? Ei ehkä niin, mutta moni energiasyöppö voidaan nykytekniikalla ohjata käyttämään tarvitsemansa tehon juuri silloin, kun se on tarpeen.
Etäkokouksissa syntyy säästöä.
Työtä tehdessä voidaan energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ottaa huomioon monella tapaa. Etätyö on yksi monista mahdollisuuksista. Etätyössä säästyy työmatkasta aiheutuva aika ja liikkumiseen käytetty energia. Joidenkin kohdalla tuo säästö voi olla mittava.
Etenkin ruuhkaisissa kasvukeskuksissa työmatka venähtää helposti tunninkin mittaiseksi. Jos taival vielä taittuu yksityisautolla, dieseliä tai bensiiniä palaa eikä ilmaston tila kohene. Etätyöpäivä voi siis olla ekoteko.
Entä sitten kokoukset, joiden rasittavuudesta myös paljon puhutaan. Niitä muun muassa kutsutaan koolle melko itsenäisesti työskentelevien asiantuntijoiden tavoittamiseksi. Kokouspaikat ovat missä ovat ja siirtymät saattavat olla pitkiä.
Voisiko kokoustamista miettiä vielä kerran uudelta kantilta? Digitaaliset neuvottelumahdollisuudet ovat toki jo tuoneet helpotusta ja nykyään kokoukseen voi osallistua omalta työpisteeltä. Ja eroa ei juuri huomaa, melkein on kuin paikan päällä.
Eli etäkokouksissa syntyy säästöä. Muun muassa se kokouspulla, joka ei vielä kulkeudu omalle työpisteelle.
Työmatkoille voi myös miettiä eri vaihtoehtoja. Joukkoliikenne tarjoaa hyvän mahdollisuuden ainakin suurimmissa kaupungeissa ja niiden välillä. Junissa ja kaukoliikenteen busseissa on jo jonkin aikaa ollut hyvät wlan-yhteydet. Jotkut puhuvat tässä yhteydessä Wi-Fi-verkoista, mutta sehän on vain yksi tavaramerkki.
Työskentely matkan aikana onkin verrattoman vaivatonta. Aamutuimaan voi junassa lukea sähköposteja, joita ahkerimmat ovat itseään säästämättä lähetelleet ilta- ja yömyöhään.
Jos työpaikka sattuu olemaan lähellä ja matka on helppo taittaa, polkupyörä on yksi mahdollisuus. Polkupyörä on ekologinen vaihtoehto, joka pitää yllä fyysisen kuntoakin. Tietenkin vain, jos sillä ajaa.
Markkinoille on tullut yrityksiä, jotka tarjoavat käyttöön työsuhdepolkupyöriä. Hieno juttu tämäkin.
Pyöräliiton mukaan valtion tavoitteena on kohottaa kävelyn ja pyöräilyn osuutta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa päästöjen vähenemistä ja kansanterveyden kohentumista. On arvioitu, että tällä saavutettaisiin terveyshyötyinä 670 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Voi pitää paikkaansa. Ruotsalaiset ovat tehneet omia tutkimuksiaan ja väittävät, että kävelystä tulee yhteiskunnalle 0,37 euron ja pyöräilystä 0,18 euron hyödyt kilometriä kohden. Länsinaapureilta kovia lukuja.
Selvää on, että pienillä teoilla ja valinnoilla voimme vaikuttaa ympäristöömme ja siihen, millaisen työympäristön jätämme tuleville sukupolville. Toivottavasti se on entistä terveellisempi ja turvallisempi.
Hannu Takala
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
