Ensimmäiset työehtosopimukset teknologiateollisuuteen on tehty. Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro sopivat ratkaisuista, jotka korottavat palkkoja sopimuskorotuksina yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Teollisuusliiton sopimuksesta tästä on yleiskorotusta 6,4 prosenttia. Pron sopimuksessa yleiskorotuksen osuus on vähän pienempi eli 6,2 prosenttia.
Kahden henkilöstöryhmän sopimuksista huolimatta teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt eivät ole päässeet tulokseen. Ratkaisut ovat tekemättä myös suunnittelualalla ja tietotekniikan palvelualalla. Sattumoisin kaikki kolme alaa neuvottelevat saman tahon eli Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa.
Teknologiateollisuuden ylempien kentän ratkaisuja odottaa pitkähkö jono muiden alojen ylempien sopimuksia. Suma seisoo, mutta ratkaisuja ei jostain syystä näy.
YTN:n mielestä tilanne ei ole ylipääsemätön. Teknologiateollisuuden jo nähdyt ratkaisut tarjoavat hyvän pohjan myös kolmannen henkilöstöryhmän ratkaisulle, mutta se ei toiselle osapuolelle käy. Tiedämme myös, mistä naapurin kenkä puristaa. Kivenä kengässä on yleiskorotus, sen suuruus.
Yleiskorotukset nostavat myös alkupalkkoja.
Työnantajan nuiva suhtautuminen ylempien toimihenkilöiden yleiskorotukseen on erikoinen. Kunnon yleiskorotus on yhtä tärkeä heille kuin muille henkilöstöryhmille. Jos osa porukasta jää ilman riittävää yleiskorotusta, tämä merkitsee heille ostovoiman heikkenemistä, käytännössä palkan laskua inflaation nakertaessa sitä pienemmäksi.
Kysymys on myös yrityksen henkilöstön arvostuksesta. Nyt näyttää siltä, että työnantajille toiset työntekijät ovat toisia arvokkaampia. On hämmentävää, että työnantaja haluaa jättää juuri ylemmät yleiskorotuksen osalta muita huonommaksi. Voisi luulla, että teollisuuden aloilla vaativia asiantuntijatehtäviä tekevien tekijöiden arvostus olisi kunnossa.
Palkkatilastoista selviää, että yksilöille tulevat korotukset eivät kehitä koko alan palkkausta. Yksittäisten työntekijöiden saamat korotukset elävät, tulevat ja poistuvat työmarkkinoilta heidän mukanaan. Kaikille tulevat yleiskorotukset nostavat myös alkupalkkoja ja sitä kautta pitävät alan palkkakilpailukyvystä huolta.
Väite, että yleiskorotukset syövät henkilökohtaisia korotuksia, on yksinkertaisesti väärä. Aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksia, ei jaeta yhtään enempää yksilöille tulevia meriittikorotuksia kuin aloilla, joilla on työehtosopimus yleiskorotuksineen. Tämä tarkoittaa, että yleiskorotusten nakertaminen johtaa heikompaan palkkakehitykseen.
Vaikka työnantaja viittaisi kintaalla eri henkilöstöryhmien yhdenvertaisille kohtelulle ja asiantuntijatyön arvostukselle, pientä kunnioitusta teknologiateollisuuden työnantajilta ja yrityksiltä luulisi ylemmille toimihenkilöille löytyvän.
Ja vaikka viittaisitte kintaalla ihmisille, kunnioittakaa edes sitä työpanosta ja osaamista, joita ylemmät toimihenkilöt yritykseenne tuovat ja luovat. He ovat asiantuntijoita ja kovia ammattilaisia, joille osoitetaan kunnioitusta pitämällä huolta koko joukon palkkakehityksestä.
Älkää tarjotko ylempien toimihenkilöiden käteen työmarkkinakierroksen mustaapekkaa, sillä asiantuntijatyöstä ei ole varaa tinkiä.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
