Väitetty suomalaisten onnellisuus on kiistanalainen asia. Jos mittariksi otetaan aivojen ja mielen hyvinvointi, asian voi nähdä toisin. Suomessa mielenterveyden haasteet kasvavat, ja erilaiset muistisairaudet ovat yhä yleisempiä.
Lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, professori Linnea Karlsson painotti, että mielen ongelmien osuessa lapsuus- ja nuoruusajan herkkiin kehitysvaiheisiin, ne voivat seurata yksilöä läpi elämän.
– Pahimmillaan tämä tarkoittaa lyhyitä ja katkonaisia koulutus- ja työuria, hän sanoi.
Monia vaikutuksia
Kolmen vartin monipolvisessa keskustelussa tuli hyvin esiin aivojen ja mielen terveyden monipolviset vaikutukset.
Puhujat nostivat esiin muun muassa työuupumuksen sekä erilaisten muisti- ja neurosairauksien aiheuttaman pelon ja häpeän. Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen puhui stigmasta, josta suomalaisessa yhteiskunnassa on päästävä eroon.
Kansanedustaja Paula Risikko ja Insinööriliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen nostivat esiin myös aivojen ja mielen hyvinvoinnin vaikutukset koko yhteiskuntaan.
– On hyvä, että ongelmia ei tarkastella vain terveydenhuollon näkökulmasta, vaan niitä lähestytään myös talouden ja työllisyyden kannalta, Risikko sanoi.
Mäkynen nosti esiin mielenterveyden ongelmien valtavat kustannukset yhteiskunnalle. Kun terveydenhuollon kustannusten päälle lasketaan sairauspoissaolot ja sairauksien aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet, summa nousee yli kymmenen miljardin euron.
Mäkysen mukaan aivojen ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on myös työsuojelullinen kysymys, joka edellyttää työelämän rakenteiden ja yritysten työolosuhteiden tarkastelua. Hänen mielestään työntekijöiden henkisen hyvinvoinnista huolehtiminen ja psykososiaalinen kuormitus on nostettava fyysisen hyvinvoinnin ja kuormituksen rinnalle.
Mäkysen mukaan esihenkilötaitojen parantaminen on halvin tapa ehkäistä työperäistä työuupumusta. Sen lisäksi työpaikoilla tarvitaan erilaisia välineitä psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki