Insinööri-lehti

Suohon uppoavat sanat

Investoinnit ja yritystoiminta ovat mahdottomia maissa, joissa lainsäädäntö on poukkoilevaa ja yhteiskunta epävakaa. Yritykset tarvitsevat ennakoitavan ja turvallisen sääntely- ja toimintaympäristön.

Näin olen kuullut kerran jos toisen. Esimerkiksi Googlen datakeskusten sijoittumista Suomeen on selitetty muun muassa vakaudella.

Silti havaintoni kertovat päinvastaista.

Viikonloppuna nähtiin ympäri maata mielenosoituksia Viiankiaavan suojelun puolesta. Tuhannet ihmiset marssivat kaduille puolustamaan jo tehtyjä suojelupäätöksiä ja vaatimaan luonnon säilyttämistä jälkipolville.

Maan hallitus valmistelee Viiankiaavalle kaavaillulle kansainvälisen Sakatti Mining -yhtiön kaivoshankkeelle lupaa poiketa Natura-sääntelystä. Suon alle saisi rakentaa kaivoksen, joka todennäköisesti vaarantaisi alueen poikkeukselliset luontoarvot. Juuri niitä suojelemaan koko luonnonsuojelualue on paikalle alun perin perustettu.

Tutkimus tuottaa ratkaisuja, jotka kiertävät asetetut rajat.

Jos valtio sallii kaivoksen rakentamisen suoalueelle, se syö omaa uskottavuuttaan.

Olen kuullut argumentteja kaivoksen puolesta nimenomaan vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä. Luontokadon ehkäisemistä argumenttina en ole vielä kuullut, mutta se sopisi yhtä hyvin edellä mainittujen joukkoon. On irvokasta perustella luonnon tuhoamista sillä, että tuhoamisesta pidättäytyminen aiheuttaisi enemmän tuhoa. Tätä, todennäköisesti tahallista, virhepäätelmää kutsutaan vääräksi dikotomiaksi.

Moni ottaisi mielellään vastaan ne työpaikat, jotka kaivos toisi pohjoiseen. Työhön perustuvassa yhteiskunnassamme työpaikat ovatkin toivottuja, mutta insinöörit ovat sitoutuneet tekemään hyvää eivätkä muutkaan työntekijät varmasti halua aiheuttaa haittaa muille. Hyviä asioita riittää tehtäväksi, vaikka yksi kaivos jäisi toteutumatta.

Jos maan johto todella sallii poikkeamisen suojelusta, luonnonsuojelualueen statuksella on käytännössä enää vähän merkitystä, jos ollenkaan. Ei ole merkitystä, tuleeko suojelun kehys EU:lta vai kansallisesta lainsäädännöstä, koska Suomi on sitoutunut myös EU:n jäseneksi.

On myös insinöörien osaamisen aliarvioimista väittää, että jotakin tiettyä malmiesiintymää tarvitaan. Tekniikan ala elää nimenomaan siitä, että fysiikan ja yhteiskunnan lait asettavat tekniikalle rajoja. Tutkimus ja kehitys tuottavat sitten ratkaisuja, jotka kiertävät asetetut rajat ja luovat uutta tekniikkaa.

Ymmärrän, että luonto, ihmisten terveys tai ihmislajin selviytyminen eivät ole kaikille tärkeitä arvoja. Mutta jos niin sanotut kovat arvot, kuten ulkomaisten yhtiöiden voitontarve, ovat tärkeitä, silloin olisi johdonmukaista muistaa ne vakuuttavat sanat ennakoitavasta toimintaympäristöstä.

Janne Luotola
Insinööriliiton tiedottaja

Insinööri-lehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.