Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää houkuttelukieltosopimusten käyttöä työsuhteissa ja niiden sääntelytarpeita. Työministeri Matias Marttinen on asettanut houkuttelukieltojen selvityshenkilöksi yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.
– Työntekijöille pitää mahdollistaa uralla eteneminen myös työnantajaa vaihtamalla. Houkuttelukieltojen käyttäminen voi vaikeuttaa liikkuvuutta työmarkkinoilla huomattavasti. Tämän vuoksi houkuttelukieltosopimuksille tulee luoda tiukat pelisäännöt, Marttinen toteaa.
Insinööriliitto on pitänyt edunvalvonnassaan esillä houkuttelukieltojen ongelmia ja esittänyt ministerille houkuttelukieltojen tiukempaa sääntelyä.
– Houkuttelukiellot pitää rinnastaa kilpailukieltoihin, ja niistä tulee säätää korvausvelvollisuus. Liitto pitää erittäin hyvänä sitä, että ministeri on tarttunut asiaan, sanoo Insinööriliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.
Työsopimuslaki ei tunne houkuttelukieltoa. Houkuttelukielto on työsopimukseen lisätty ehto, jolla työntekijää kielletään työsuhteen päättymisen jälkeen houkuttelemasta entisen työnantajansa asiakkaita tai vanhoja kollegoita uuden työnantajan palvelukseen. Houkuttelukiellon pelotevaikutusta on saatettu tehostaa vielä suurella sopimussakolla.
Houkuttelukiellot yleistyivät ylempien toimihenkilöiden työsopimuksissa sen jälkeen, kun kilpailukieltoihin liittyvää lainsäädäntöä tarkennettiin edellisellä vaalikaudella ja työnantajalle tuli velvollisuus maksaa korvausta kilpailukiellon ajalta.
Lakimuutoksen jälkeen turhat kilpailukiellot poistuivat, mutta tilalle tulivat houkuttelukielloiksi naamioidut kilpailukiellot, joita työnantajat käyttävät varmuuden vuoksi salassapitovelvoitteen lisäkiristyksenä.
Insinööriliiton työsuhdeneuvonnassa on havaittu, että työsopimuksiin sisällytetään yhä useammin houkuttelukieltoehtoja kilpailukieltosopimuksen sijaan.
Selvitys on tarkoitus julkaista tammikuussa 2027.