Kehysriihessä hallitus teki monia hyviäkin päätöksiä. Muiden ammattiliittojen tavoin Insinööriliitto peräänkuulutti joustoja työttömyysturvan aktiivimalliin ja niitä myös saatiin. Elokuun alusta alkaen ammattiliittojen ja järjestöjen uravalmennukset ja koulutukset on tarkoitus hyväksyä aktiivimallin piiriin.
Työaikalain osalta hallitus ymmärsi olla heikentämättä järjestäytymisen edellytyksiä paikallista sopimista laajentamalla. Suomessa on perinteisesti ajateltu, että valta ja vastuu kuuluvat samoihin käsiin. Valtiovalta on tukenut ja kannustanut sekä työnantajia että työntekijöitä järjestäytymään ja mahdollistanut lainsäädäntöä laajemmat sopimusoikeudet työmarkkinaosapuolille. On hyvä, ettei tätä perusperiaatetta lähdetty Suomen Yrittäjien aktiivisesta lobbauksesta huolimatta heikentämään.
Koska työaikalain linjaukset tuottivat järjestäytymättömille työnantajille pettymyksen, keksi hallitus hyvitellä heitä heikentämällä irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Samalla linjattiin, että kolme kuukautta työttömänä ollut nuori voitaisiin palkata määräaikaiseen työsopimukseen ilman lainmukaisia perusteita.
On vielä epäselvää, miten irtisanomisuudistus aiotaan toteuttaa. Työlainsäädäntöä tuntevat poliitikot ja virkamiehet tietävät, ettei hanke ole ongelmaton. Hallituksen kaavailemassa mallissa työntekijät asetettaisiin eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät.
Yhtä lailla epäselvää on, miten pykälät aiotaan kirjoittaa. Vaikuttaa siltä, että osa työnantajista haluaisi irtisanomissuojan pois kokonaan. Ja miksi eivät haluaisi: onhan aina mukavampaa, jos itse saa päättää, miten missäkin tilanteessa toimii, kantamatta sen kummemmin huolta muista tai yhteiskunnasta laajemmin.
Lainsäädäntöä kuitenkin tarvitaan, koska yhteiskunta, jossa jokainen tekisi, mitä huvittaa, ajautuisi kaaokseen. Olen joskus verrannut työaikalain kahlitsevuutta valitteleville työaikalakia liikennevaloihin: Kyllä minunkin tekee mieli silloin tällöin ajella polkupyörällä punaisia päin. En silti ala vaatia, että liikennevalot pitäisi poistaa, koska ne hidastavat juuri minun henkilökohtaista matkantekoani.
Työoikeuden professori Niklas Bruun vastaili kehysriihen jälkeen Suomen Kuvalehdessä irtisanomissuojan poistamista koskeviin kysymyksiin. Työlainsäädännön konkari arveli, ettei pienten yritysten ongelma ole niinkään nykyisessä lainsäädännössä vaan sen soveltamisessa. Irtisanomiset ratkotaan yleensä tuomioistuimessa, mikä on prosessina raskas. Helpommalla päästäisiin, jos hyödynnettäisiin sovittelua tai sovitteluhenkilöä.
– Hölmö tapa on, että lainsäätäjä kehittelee uusia, kummallisia irtisanomisperusteita eli käsitteitä, joita kukaan ei ymmärrä, Bruun summasi. Voisiko sitä paremmin sanoa.
Sekava lainsäädäntö ei ole kenenkään, ei yrittäjän eikä työntekijän etu. Eikä edes poliitikon.
Jenni KarjalainenInsinööriliiton johtava asiantuntija
