Yksi asia yhdistää kaikkia koulutettujen asiantuntijoiden keskuudessa tehtyjä kyselyitä. Inflaatiosta, korkojen noususta ja ostovoiman romahduksesta huolimatta heidän suurin huolensa ei liity rahaan ja sen riittävyyteen. Eniten asiantuntijoita mietityttää työhyvinvointi, työssä jaksaminen.
Toki työhyvinvointiin liittyy raha, todella isot rahat. Työhyvinvoinnin ongelmat aiheuttavat julkiselle taloudelle valtavia menetyksiä joka vuosi. Verotuloja jää saamatta, kun ihmiset eivät kykene töihin. Kun työkyky heikkenee tai katoaa, aiemmin tuottavasta ihmisestä tulee yhteiskunnalle menoerä, sillä työkyvyttömyyden hoitaminen maksaa.
Kyse on miljardeista euroista. Otetaan muutama esimerkki. Keskimäärin 50 ihmistä jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Viisikymmentä, joka päivä, ihmisiä, jotka olisivat voineet jatkaa työuraansa. Pelkästään yksityisellä sektorilla jää vuosittain 3,5 miljardin euron edestä työtä tekemättä työkyvyttömyyden takia.
Jos edes osa heistä voitaisiin pelastaa työkyvyttömyydeltä ja pitää pidempään työelämässä, säästyneet miljardit olisivat omiaan paikkaamaan julkisen talouden aukkoja. Monia käsipareja tarvittaisiin työelämässä jo monilla aloilla orastavan työvoimapulankin takia: ihmisten työpanosta ei luulisi olevan nyky-Suomessa hukattavaksi asti.
Tie työelämästä työkyvyttömyyteen voi olla lyhyt tai pitkä.
On erikoista, että edellä kerrotusta huolimatta kaikki eivät ota ilmiötä vakavasti. Ei uskota ihmisten huolta tai laskelmia heikkenevän työhyvinvoinnin kustannuksista yhteiskunnalle. Asian voi samaan aikaa ohittaa ja kiistää, että työhyvinvoinnin ongelmiin ei Suomessa suhtauduta riittävällä vakavuudella.
Työnnetään eurot ja miljardit hetkeksi sivuun, työhyvinvoinnissa kyse on muustakin. Työkyvyssä ja sen heikkenemisessä on ennen kaikkea kyse inhimillisistä menetyksistä. Työkyvyttömyys on kärsimystä aiheuttava päätepiste, mutta jo ennen sitä ihmistä on koeteltu heikkenevän jaksamisen, lisääntyvän uupumisen ja kenties sairauksien muodossa.
Tie hyvästä ja palkitsevasta työelämästä työkyvyttömyyteen voi olla lyhyt tai pitkä, suora tai mutkainen. Kuljetun matkan raskautta ei voi vierestä kuvitella, saati kustannuksia laskea. Sen tietää vain asian itse kokenut.
Työhyvinvointi koostuu monista asioista. Kyse on ajankäytön hallinnasta, töiden hallinnasta, johtamisesta, ristiriitojen ja ongelmien havaitsemisesta ja ratkaisemisesta, työelämän muutoksesta, kiireestä ja niin edelleen. Työelämä kuormittaa enemmän kuin koskaan ennen. Siitä huolimatta kuormitusta ja sen vaikutuksia ei oteta vakavasti.
Halutessaan asialle voisi tehdä paljon. Hallita työaikaa ja etätöitä paremmin, tuoda ennaltaehkäiseviä ja ongelmia tunnistavia elementtejä työterveyshuoltoon, tunnistaa työturvallisuudessa psykososiaaliset riskit paremmin, nostaa johtamisen tasoa jaksamisen näkökulmasta. Tekemistä ja mahdollisuuksia on niin lainsäädännössä kuin työehtopuolella.
Se, että toimenpiteiden vaikutukset eivät näy heti tai että seurausketjuja on vaikeampi nähdä kuin vaikka yksittäisten säästöjen vaikutuksia, ei saa tarkoittaa, että mitään ei tehdä. Palkansaajat, ihmiset, ansaitsevat työelämän, jossa jokainen voi jaksaa ilman uupumista.
Otetaan työhyvinvointi vakavasti. Säästetään rahaa mutta ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat se tärkein asian niin työelämässä kuin muuallakin.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
