Työeläkeyhtiö Ilmarisen työkykyriskien ennakoinnin ja tutkimuksen johtaja Kari-Pekka Martimo haluaa tasapainoa mielenterveyteen liittyviin sairauspoissaoloihin. Hän toivoo, että sairauspoissaoloja pidetään sen verran kuin on tarpeen mutta ei enempää.
– On oikein, että ihmiset käyttävät sairauspoissaoloja silloin, kun sairaudesta toipuminen hyötyy levosta. Mutta mielenterveyden puolella ei ole vielä ymmärretty sitä, että oikeanlainen kuormitus edesauttaa mielenterveysongelmasta toipumista.
Martimon mukaan poissaolot töistä uhkaavat kroonistaa mielenterveysongelmia. Ne puolestaan ajavat pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyteen.
Työkyky on nollan ja sadan välissä
Mielenterveyden haasteet pitäisi Martimon mielestä huomioida työpaikalla ja työterveydenhuollossa niin, että henkilölle pitäisi tarjota tilanteeseen sopivaa työtä. Kun työhön paluun kynnystä madallettaisiin, sairausloma ei pitkittyisi.
Työkyky ei ole sata- tai nollaprosenttinen vaan on usein jotakin sen väliltä.
– Työpaikoilla tunnetaan todella huonosti se mahdollisuus, että työterveydessä voidaan tehdä kuntoutuspäätös, jolla henkilö siirtyy toisiin tehtäviin ja työnantaja saa tästä korvauksen.
Pohjimmiltaan työpaikoilla tarvitaan johtamista, jolla pidetään huolta kaikkien työkyvystä. Näin ehkäistään myös työkyvyttömyyden riskejä.
– Monella työpaikalla ei johdeta työkykyä vaan työkyvyttömyyttä, Martimo kärjistää.
Organisaatiopsykologi auttaa johtamista
Työterveyttä pitäisi Martimon mielestä kehittää ennalta ehkäisevään ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Työterveysyritykset voisivat tarjota nykyistä enemmän organisaatiopsykologin palveluja, jotka voivat auttaa henkilöstöä kehittämään työtä työkykyä parantavaan suuntaan.
Martimo kertoi näkemyksistään tänään Helsingissä Akavan järjestämässä seminaarissa. Tilaisuudessa julkaistiin Akava Worksin työolotutkimus, jonka perusteella 38 prosenttia korkeakoulutetuista arvioi työkyvyttömyyden riskinsä suureksi tai melko suureksi.
Työkyvyttömyys aiheutti vuonna 2022 yhteiskunnalle 4,1 miljardin euron työpanoksen menetyksen. Yhden työpäivän menettämisen keskimääräinen kustannus oli 344 euroa yhteiskunnalle.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
